Hr. Ms. Hertog Hendrik
| Hr. Ms. Hertog Hendrik | |
|---|---|
 Hr. Ms. Hertog Hendrik |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Amsterdamin telakka |
| Kölinlasku | 8. maaliskuuta 1901 |
| Laskettu vesille | 7. kesäkuuta 1902 |
| Palveluskäyttöön | 5. tammikuuta 1904 |
| Poistui palveluskäytöstä | 27. syyskuuta 1968 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 5 002 t |
| Pituus | 96,622 m |
| Leveys | 15,189 m |
| Syväys | 5,817 m |
| Koneteho | 6 500 ihp |
| Nopeus | 16,5 solmua |
| Miehistöä | 340 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × 9,4" tykkiä 4 × 15 cm tykkiä 8 × 7,5 cm tykkiä 4 × 1 naulan tykkiä 3 × 45 cm torpedoputkea |
Hr. Ms. Hertog Hendrik oli Alankomaiden kuninkaallisen laivaston Koningin Regentes -luokan rannikkopanssarilaiva.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Koningin Regentes -luokka
Alus tilattiin Amsterdamin telakalta ja sen köli laskettiin 8. maaliskuuta 1901. Alus laskettiin vesille 7. kesäkuuta 1902[1] ja se otettiin palvelukseen 5. tammikuuta 1904.
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hr. Ms. Hertog Hendrik lähti 9. marraskuuta 1904 Den Helderistä kohti Hollannin Itä-Intiaa. Alus osui koralliriuttaan 24. kesäkuuta 1905 lähellä Matjidosteenia ollessaan matkalla Boninlahdelle. Hr. Ms. Zeeland yritti joitakin kertoja saada riuttaan kiinni jääneen aluksen irrottamista, mutta tuloksetta. Zeelandin pollarin irrottua irrottamisesta luovuttiin. Hertog Hendrikin irrottivat lopulta De Ruyter ja Japara, kun kiinni olleen aluksen varastot oli tyhjennetty.
Etelä-Celebesiin Bonin hallitsijaa vastaan tehtiin sotaretki vielä samana vuonna, jolloin alus suojasi 20. heinäkuuta 1905 yhdessä Zeelandin ja Assahanin kanssa Patiron lähelle tehtyä maihinnousua. Myöhemmin samana vuonna De Ruyter, Hertog Hendrik, Hr. Ms. Borneo, Hr. Ms. Serdang ja kaksi postialusta tekivät toisen matkan Etelä-Celebesille Loewoen hallitsijaa vastaan. Jalkaväkipataljoona ja merijajalkaväen maihinnousuosasto nousivat 11. syyskuuta maihin lähellä Palopea ja vielä samana päivänä ne valtasivat hallintopalatsin.
Alus saattoi 1910 yhdessä Hollandin kanssa Hr. Ms. Noord Brabantia, joka oli vaurioitunut karille ajossa 31. toukokuuta ollessaan matkalla Surabayaan karille. Karilleajo aiheutti vuodon useassa vedenpitävässä osiossa, mutta alus kykeni matkaamaan ilman apua.
Alus lähti 15. elokuuta Surabayasta laivastovierailulle Australiaan vieraillen Brisbanessa, Melbournessa, Sydneyssä, Fremantlessa ja muutamassa muussa kaupungissa.
Hertog Hendrik ja apuristeilijä Hr. Ms. Noordam lähtivät 16. helmikuuta 1918 Alankomaista suojaten saattueen Hollannin Itä-Intiaan. Suunnitelman mukaan saattuen piti kulkea Panaman kanavan kautta. Skotlannin pohjoispuolella saattue joutui kovaan myrskyyn ja se joutui palaamaan korjauksia varten satamaan. Alukset saapuivat 19. maaliskuuta Den Helderiin ja 5. heinäkuuta tehtiin uusi yritys kiertäen Skotlanti ja Hyväntoivonniemi. Toisella kertaa apuristeilijänä oli Hr. Ms. Tabanan ja hiililaivana Noordam. Saattue saapui Tanjung Priokiin 27. syyskuuta.
Alus lähti 2. maaliskuuta 1920 Hr. Ms. Marten Harpertszoon Trompin kanssa Den Helderistä neljän kuukauden matkalle Aasiaan. Matkan aikana alukset vierailivat Singaporessa, Saigonissa, Hong Kongissa, Shanghaissa, Kobessa ja Manilassa.
Alus saapui 27. maaliskuuta 1934 Den Helderiin. Alus oli miehistöineen vasta palannut tykistöammunnoista oltuaan kolme kuukautta Välimerellä. Matkalla se teki 19. helmikuuta virallisen laivastovierailun Venetsiaan. Myöhemmin samana vuonna alus osallistui avointen ovien päivään Scheveningenissä, jossa esiteltiin etsintävalonheittimen toimintaa.
Espanjan sisällissodan aikana alus suojasi saattueita.
Joulukuussa 1939 alus oli kelluvana patterina nimellä Batterijschip Vliereede Vlielandin rannikolla. Alkuvuodesta 1940 alus makasi ankkurissa odottaen romutusta. Saksalaiset valtasivat 14. toukokuuta 1940 edelleen kelluvan hylyn. Brittiläiset lentokoneet upottivat aluksen 21.-22. kesäkuuta. Saksalaiset päättivät nostaa aluksen lokakuussa muutettavaksi ilmatorjunta-alukseksi Antwerpenissa. Muutostyöt kestivät vuodesta 1941 aina vuoteen 1943, jolloin alus sai nimen Ariadne. Aluksella oli kuusi 4,1 tuuman ja neljä 40 millimetrin ilmatorjuntatykkiä[1].
Sotatoimien Euroopassa päätyttyä alus löytyi Wilhelmshavenista ja se palautettiin Alankomaille. Se muutettiin Wilton-Fijenoordin telakalla majoitusalukseksi, missä tehtävässä se aloitti 21. lokakuuta 1947 nimellä Hertog Hendrik. Alus poistettiin palveluksesta 27. syyskuuta 1968 ja se poistettiin alusluettelosta 28. elokuuta 1969. Alus romutettiin 1972[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
- Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)