Horvat Kur
| Horvat Kur | |
|---|---|
| חירבת כור | |
| Sijainti | |
  Horvat Kur |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Israel |
| Paikkakunta | Pohjoinen hallintoalue |
| Historia | |
| Tyyppi | asutus |
| Ajanjakso | 1. vuosisata eaa.–600-luku jaa. |
| Kulttuuri |
antiikki varhaiskeskiaika |
| Valtakunta |
Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Galilea, Palestiina |
| Pinta-ala | 0,03 km² |
| Aiheesta muualla | |
Horvat Kur (hepr. חירבת כור) on antiikin aikaisen ja varhaisbysanttilaisen asutuksen arkeologinen kohde nykyisen Pohjois-Israelin alueella. Se sijaitsee noin 1,6 kilometriä pohjoisluoteeseen varhaisemmasta Kinneretin kaupungin paikasta ja Genesaretinjärven rannasta.[1][2] Paikan nimi on nykyaikainen, eikä sen alkuperäistä nimeä tiedetä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Horvat Kurissa on ollut asutusta hellenistisen ja roomalaisen kauden taitteesta ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. varhaisbysanttilaiselle kaudelle 600-luvulle jaa. saakka. Tämän jälkeen alkaneella arabikaudella lähistöllä oli vähäisempää asutusta.[1][2]
Horvat Kurin arkeologiset tutkimukset alkoivat vuonna 2007. Ne liittyivät läheisesti Kinneretin kaivauksiin. Varsinaiset kaivaukset Horvat Kurissa aloitettiin vuonna 2010. Ne on suorittanut kansainvälinen tutkimusryhmä. Kaivauksiin on osallistunut tutkijoita myös muun muassa Helsingin yliopistosta, sekä lukuisia vapaaehtoisia kaivajia, myös Suomesta. Kaivaukset päättyivät vuonna 2016.[1][2]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asutuksen koko on ollut noin kolme hehtaaria. Paikan merkittävin löytö ovat synagogan rauniot. Synagogassa on ollut viisi rakennusvaihetta, joista varhaisin ajoitetaan noin vuoteen 420 jaa. Se rakennettiin uudelleen maankäristyksen jälkeen 500-luvun lopulla, ja sitä muutettiin vielä noin vuonna 600. Rakennus hylättiin 600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Synagogan koko oli noin 11 metriä pohjois-eteläsuunnassa ja noin 16,5 metriä itä-länsisuunnassa. Sen länsisivulla oli portiikki. Lattiat oli koristeltu mosaiikeilla. Merkittävin esinelöytö on oletettavasti toorakääröjen lukemisessa käytetty pöytä, joka muistuttaa Magdalasta löydettyä niin kutsuttua Magdalan kiveä. Se on ajoitettu 500-luvulle. Pöytä oli tehty basaltista ja koristeltu kaiverruksilla.[1][2][3]
Synagogan lisäksi paikalta on löydetty jäänteitä kotitalousyksiköistä sekä muun muassa sisternejä ja öljynpuristimia. Pienesinelöytöihin lukeutuu muun muassa keramiikkaa, lasia, rahoja ja luita.[1][2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Horvat Kur Kinneret Regional Project. Viitattu 8.4.2019.
- ↑ a b c d e Pakkala, Juha et al.: Kinneretin kaivaukset vuonna 2007. Teologinen aikakauskirja, 2008, nro 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Ruokanen, Jukka: Aherrusta ja aurinkoa Horvat Kurin arkeologisilla kaivauksilla Suomen suurlähetystö, Tel Aviv. Viitattu 8.4.2019.