Hongkongilainen influenssa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hongkongilaisen influenssan aiheuttanut virus elektronimikroskooppikuvassa.

Hongkongilainen influenssa oli vuosina 1968–1970 koko maailman kiertänyt influenssa A -pandemia, tyyppiä H3N2. Sen syntypaikasta ei ole varmuutta. Nimensä tauti sai siitä, kun se eristettiin ensimmäisen kerran Hongkongissa 13. heinäkuuta 1968.[1]

Tauti esiintyi kahdessa aallossa, ensin 1968–1969 ja sitten 1969–1970. Se tappoi yli miljoona ihmistä, ehkä jopa neljä miljoonaa[2], eli se oli influenssapandemiaksi suhteellisen lievä. Kuolemat johtuivat yleensä taudin jälkitaudeista kuten keuhkokuumeesta.[1] Tautiin sairastui koko maailmassa arviolta miljardi ihmistä.[2]

Taudin aiheuttanut H3N2-tyyppinen virus oli muuten sama kuin kymmenisen vuotta aiemmin kiertäneessä aasialaisessa influenssassa (H2N2), mutta sen hemagglutiniini oli muuttunut. Uusi hemagglutiniini oli havaittu aiemmin linnuilla, joista se siirtyi ihmisen virukseen.[1]

Hongkongista virus levisi elokuussa 1968 ensin muualle Kaakkois-Aasiaan, ja seuraavassa kuussa Intiaan, Iraniin ja Australian pohjoisosiin sekä Yhdysvaltoihin. Eurooppaan epidemia saapui toden teolla tammikuussa 1969. Suomessa tauti todettiin esimmäisen kerran samassa kuussa Kaartin pataljoonan varusmiehillä, minkä jälkeen se levisi muualle Suomeen. Epidemia oli Suomessa ohi maaliskuun puolivälissä, jolloin taudin tai jonkin muun influenssan oli sairastanut tilastojen mukaan 31 000 suomalaista.[1]

Taudin toinen aalto alkoi maailmalla toukokuussa 1969, ja loppuvuonna tauti palasi myös Eurooppaan. Suomen ensimmäinen toisen aallon tautitapaus havaittiin joulukuussa 1969, ja koko epidemia oli ohi tammikuussa 1970.[1]

Joissain maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Kanadassa, epidemian ensimmäinen aalto tappoi enemmän ihmisiä kuin toinen aalto. Päinvastoin kävi esimerkiksi Englannissa ja monessa muussa maassa.[1]

Ensimmäinen rokote tautiin kehitettiin jo elokuussa 1968. Rokote saatiin kuitenkin jakeluun suuremmassa mittakaavassa vasta pandemian huipun aikoihin vuoden 1969 vaihteessa, joten sen hyöty ei ollut paras mahdollinen.[1]

  1. a b c d e f g Hanski, Jari: Pandemioiden aika: Tappavat epidemiat Suomessa, s. 111–127. SKS Kirjat, 2024. ISBN 978-951-858-548-3
  2. a b Myllyniemi, Timo & Juonala, Jouko: Yksi kuva kertoo: Näin koronavirus vertautuu aiempiin ihmiskuntaa riivanneisiin epidemioihin Ilta-Sanomat. 31.1.2020. Viitattu 28.2.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]