Hondurasin liberaalipuolue
Hondurasin liberaalipuolue | |
---|---|
Partido Liberal de Honduras | |
Perustettu | 5. helmikuuta 1891[1] |
Johto | |
Ideologia | liberalismi |
Toimisto | Tegucigalpa |
Kansalliskongressi |
23 / 128 |
Kansainväliset jäsenyydet | Liberal International |
Opiskelijajärjestö | Gremio Estudiantil Revolucionario Liberal |
Kotisivu |
www |
Hondurasin liberaalipuolue (esp. Partido Liberal de Honduras) on hondurasilainen keskusta-vasemmistolainen liberaalipuolue, joka kuuluu kansainväliseen Liberal International -järjestöön. Hondurasin liberaalipuolue perustettiin 1891, ja se on Hondurasin vanhin puolue. Se on myös kansallispuolueen ohella toinen Hondurasin perinteisistä valtapuolueista.
Liberaalipuolueen juuret ovat Céleo Ariasin ja Marco Aurelio Soton edustamasta liberalismista, jonka tavoitteina kirkon ja valtion erottaminen, edustuksellinen hallinto ja talousliberalismi.[2] Virallisesti se perustettiin Policarpo Bonillan hallintoaikana, vuonna 1891.[3] Perinteisesti liberaalipuoluetta on pidetty uudistusmielisempänä ja antimilitaristisempana Hondurasin kahdesta valtapuolueesta. Kuva liberaaleista muuttui suuresti oikeistolaisen armeijaan kytköksissä olleen Roberto Suazo Córdovan hallituskaudella 1982–1986.[2]
Liberaalipuolueen kannatus on ollut perinteisesti suurempaa kaupunkialueilla ja maan kehittyneemmässä osassa. Puolueen suurin kannatus on keskittynyt Atlántidan, Cortésin, Francisco Morazánin, El Paraíson ja Yoron departementteihin.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ameringer, Charles D. (toim.): Political parties of the Americas, 1980s to 1990s. Westport, Connecticut: Greenwood Press, 1992. ISBN 0-313-27418-5 Google-kirjat Viitattu 21.11.2011. (englanniksi)
- Merrill, Tim (toim.): Honduras: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995. Country Studies US Viitattu 21.11.2011. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ El Partido Liberal de Honduras celebra 124 años de fundación tiempo.hn. 5.2.2015. Viitattu 29.6.2015. (espanjaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Ameringer, s. 379–380.
- ↑ a b Merrill: Political Parties countrystudies.us.