Hollannin tauti
Hollannin tauti (engl. Dutch disease, holl. Hollandse ziekte) on taloustieteessä nimitys tilanteelle, jossa kansantalouden jonkin sektorin kasvulla on negatiivinen vaikutus kansantalouden muihin toimialoihin. Nimitys juontaa juurensa Alankomaihin, josta vuonna 1959 löytyi iso esiintymä maakaasua Groningenin seudulta. The Economist -lehti lanseerasi nimen vuonna 1977, jossa viitattiin ilmiöön Hollannin kansantaloudessa, jossa maan muu valmistava teollisuus taantui maakaasun hyödyntämisen jälkeen 1970-luvulla.
Maakaasuvarojen lisääntyvä käyttö eli energiasektorin kasvu vaikutti negatiivisesti Alankomaiden muihin talouden toimijoihin. Kaasuvienti kasvoi Alankomaissa nopeasti merkittäviin lukuihin ja Alankomaiden guldenin reaalinen vaihtokurssi nousi asteittain. Vahva valuutta heikensi täten muiden vientisektoreiden tilaa maassa ja johti Alankomaiden teollisuuden taantumiseen. Käsitteen käyttö ei rajoitu ainoastaan luonnonvarojen kuten maakaasun tai raakaöljyn hyödyntämiseen, vaan sillä voidaan viitata myös esimerkiksi palvelusektorin kasvuun teollisuuden kustannuksella mutta sillä yleensä viitataan luonnonvaroilla nopeasti rikastuneen valtion talouskasvun haittapuoliin.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Australian kultaryntäys 1859[1]
- Australian mineraalituotanto 2000- ja 2010-luvulla[2][3][4]
- Chilen mineraalituotanto 2000-luvulla[5]
- Azerbaidžanin öljytuotanto 2000-luvulla[6]
- Kanadan öljyhiekka 2000-luvulla[7][8]
- Indonesian öljytuotanto 1974 ja 1979[9]
- Nigerian öljytuotanto 1990-luvulla[10]
- Filippiinien ulkomaan valuuttamarkkinoiden heikentyminen 2000-luvulla[11]
- Venäjän öljy- ja kaasutuotanto 2000-luvulla[12] [13]
- Kullan tuonti Espanjaan ja Portugaliin 1500-luvulla[1][14]
- Pohjanmeren öljytuotanto Norjassa ja Britanniassa 1970–1990[15]
- Aasian tsunamin jälkeinen jälleenrakennus vuonna 2004[16]
- Venezuelan öljy 2000-luvulla[17]
- Britannian finanssisektorin 1986 alkanut "big bang "[18][19][20][21]
- Somalian merirosvojen lunnasvaatimukset 2000- ja 2010-luvulla[22]
- Naurun fosfaattituotanto[23]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Corden (1984), 359
- ↑ Peter Martin: Warning: After the boom it'll be Dutch and go. Määritä julkaisu!30.8.2012. Sydney Morning Herlad. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Paul Cleary: Mining boom could bust us. Määritä julkaisu!11.11.2007. Melbourne: The Age. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Labor woeful on economic reform, Says Argus. The Sydney Morning Herald, 6.9.2011. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ http://www.economia.puc.cl/docs/luders_27_01_10.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Boom and gloom. Määritä julkaisu!8.3.2007. The Economist. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Lee Greenberg: Growing Equalization Payments to Ontario Threaten Country. Määritä julkaisu!20.7.2011. National Post. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Does the Canadian economy suffer from Dutch Disease? Määritä julkaisu!January 2009. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Peter McCawley, 'Indonesia's New Balance of Payments Problem: a Surplus to get rid of', Ekonomi dan Keuangan Indonesia, 28(1), March 1980, pp. 39–58.
- ↑ "Our Continent, Our Future" (Arkistoitu – Internet Archive) Mkandawire, T. and C. Soludo.
- ↑ "Strong forex inflows now hurting economy, GMANews.TV.
- ↑ "Dutch Disease Hits Russia" (Arkistoitu – Internet Archive) Latsis, O. (2005). Moscow News, June 8–14.
- ↑ Mining accounts for most of the economic growth
- ↑ Drelichman, Mauricio: The curse of Moctezuma: American silver and the Dutch disease. Explorations in Economic History, 1.7.2005, 42. vsk, nro 3, s. 349–80. doi:10.1016/j.eeh.2004.10.005 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Bjørnland, Hilde: The Economic Effects of North Sea Oil on the Manufacturing Sector. Scottish Journal of Political Economy, 1998, 45. vsk, nro 5, s. 553. doi:10.1111/1467-9485.00112 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Sisira Jayasuriya and Peter McCawley (2008), 'Reconstruction after a Major Disaster: Lessons from the Post-tsunami Experience in Indonesia, Sri Lanka, and Thailand (Arkistoitu – Internet Archive)', ADBI Working Paper No 125.
- ↑ Venezuela – Exchange Rate. FocusEconomics, 24.8.2015. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Evans-Pritchard, Ambrose: Britain should embrace weaker pound and it needs to fall further, says former BoE governor and currency guru Telegraph. 10 October 2016. Viitattu 26.3.2017.
- ↑ Krugman, Paul: Notes on Brexit and the Pound. The New York Times, October 11, 2016. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ MacAskill, Andrew: How banks lost the ear of Britain’s government over Brexit Reuters. 24 March 2017. Viitattu 26.3.2017.
- ↑ Armstrong, Angus: Pound in your pocket National Institute of Economic and Social Research. 14 October 2016. Arkistoitu 1 heinäkuu 2020. Viitattu 26.3.2017.
- ↑ Oliver, Steven; Jablonski, Ryan; Hastings, Justin V.: The Tortuga Disease: The Perverse Effects of Illicit Foreign Capital. International Studies Quarterly, 2017, 61. vsk, nro 2. doi:10.1093/isq/sqw051 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ The money pit: an analysis of Nauru's phosphate mining policy Australian National University. Viitattu 25.4.2024.