Holland-luokka (hävittäjä)

Holland-luokka
Hr. Ms. Holland
Tekniset tiedot
Uppouma	2 185 t (standardi) 2 765 t (kuormattu)
Pituus	111,3 m (kokonaispituus)
Leveys	11,3 m
Syväys	3,8 m
Koneteho	45 000 shp
Nopeus	32 solmua
Miehistöä	247
Aseistus
Meritorjunta	4 x Bofors 120 mm -tykkiä 8 x Bofors 357 mm MK 1 -sukellusveneentorjuntaheitintä 2 x syvyyspommikiskoa
Ilmatorjunta	1 x Bofors 40 mm
Infobox OK

Holland-luokka (eli tyyppi 47A) oli Alankomaiden kuninkaallisen laivaston neljän 1950-luvulla valmistetun hävittäjän muodostama alusluokka.

Suunnittelu

Alukset suunnitteli Alankomaiden laivaston pääsuunnittelija K. de Munter. Alusten uppouma oli täyteen kuormattuna 2 765 tonnia. Niiden pituus oli 111,3 metriä, leveys 11,3 metriä ja syväys 3,8 metriä. Niiden vaihteistetut turbiinimoottorit tuottivat 45 000 akselihevosvoimaa, mikä mahdollisti maksiminopeuden 32 solmua. Aluksilla oli 247 hengen miehistö.

Laivaston esikunnan määrittäminä suunnittelu perusteina olivat: Niiden tuli kyetä suojella muita pinta-aluksia sekä sukellusvene- että ilmahyökkäyksiltä, etsiä ja tuhota vihollisen sukellusveneet sekä taistella vihollisen keveitä pinta-aluksia vastaan. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin tammikuussa 1947, jolloin keskustellaan aluksen kansirakenteista atomipommi-iskun kannalta. Keskustelun seurauksena aluksen runko päätettiin valmistaa täysin hitsattuna ja mahdollisimman suljettuna käyttäen A52-terästä. Aluksen aseistukseksi suunniteltiin kahta Britanniasta hankittavaa kahdella 4,5 tuuman tykillä varustettua tykkitornia ja viittä 40 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa. Aluksen koko vastaisi alkuperäisessä suunnitelmassa Britannian kuninkaallisen laivaston N-luokan hävittäjää. Hallitus hyväksyi alusten valmistuksen 27. joulukuuta 1948. Alusten painopiste oli liian ylhäällä, mikä aiheutti vakausongelmia, rajoitti nopeutta sekä lyhensi toimintamatkaa. Elokuussa 1949 asiasta raportoitiin alusten suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavalle upseerille. Huolen aiheuttivat lähinnä 55 tonnia painavat tykkitornit, mikä kasvoi lopulta ampumatarvikkeineen 67 tonniin.

Toukokuussa 1940 Saksan vallatessa Alankomaat olivat Gerard Callenburgh -luokan hävittäjiin tarkoitetut Parsons turbiinimoottorit valmisteilla. Saksan laivasto tilasi neljä turbiinimoottoria suunnitelluille torpedoveneille. Vaikka miehityksen aikana moottoreiden valmistus eteni hitaasti ne olivat lähes valmiit Alankomaiden vapautuessa Saksan valvonnasta. Moottorit siirrettiin Holland-luokan aluksiin, joissa oli kaksi kattilahuonetta sijoitettuna aluksen etu- ja takaosiin. Kummassakin kattilahuoneessa oli yksi Admiralty 3-vaihe kattila, jotka oli kytketty omiin turbiinimoottoreihin.

Alusten pääaseistuksena oli kaksi kaksiputkista 12 cm Mk 10 tykkiä, jotka olivat täysautomaattisia ja tutkaohjattuja. Tulinopeus oli kahdestatoista 42:een laukaukseen minuutissa ja niiden teoreettinen maksimikantama oli 21,5 kilometriä. Ilmatorjunta-aseena maksimi ampumakorkeus oli 12,5 kilometriä. Tehokas ampumaetäisyys oli kuitenkin paljon pienempi. Tykkeihin oli 720 laukausta kussakin makasiinissa. Ammusten paino oli 23 kilogrammaa ja hylsyn kanssa 42 kilogrammaa. Aseistuksen täydensi yksi Boforsin 40 millimetrin 70 pituuskaliiperin MK 6 ilmatorjuntatykit, joka oli asennettu savuhormien väliin. Tykin tulinopeus oli 240 laukausta minuutissa ja sen maksimi ampumaetäisyys oli 10,5 km ja tehokas ampumaetäisyys 4,5 km. Alkuperäisestä viidestä aseiden määrä oli laskettu yhteen painon vähentämiseksi.

Alusten sukellusveneentorjunta-aseistuksena oli kaksi Boforsin neliputkista 375 mm MK I sukellusveneidentorjuntaraketinheitintä, jotka oli asennettu komentosillan etupuolelle. Ne oli valmistettu lisenssillä Wilton Fijenoordin telakalla. Ammukset heitettiin 520 tai 820 metrin päähän ja niiden voimanlähteenä oli kaksi kordiittipanosta. Lisäksi alusten perään oli asennettu kaksi syvyyspommikiskoa, joille oli asennettu kuusi brittiläistä syvyyspommia. Myöhemmin toinen kiskoista poistettiin tehtäessä tilaa torpedojen häirintälaitteelle ja BT/XBT -laitteistolle.

Alusten tutkajärjestelmät oli valmistanut Hollandse Signaal Apparaten (HSA). Meri- ja matalavalvontatutka ZW-01:n valvontaetäisyys oli 100 km, kun taas keskivalvonta- ja maalinseurantatutka DA-01:n valvontaetäisyys oli 200 km. Kolmantena järjestelmänä oli kaukovalvontatutka LW-02, jonka valvontaetäisyys oli 160 km. Lisäksi aluksilla oli kaksi tulenjohtojärjestelmää GA-03 ja KA-01, joiden käyttöetäisyydet olivat 35 ja 24 km. Kaikuluotaimet olivat myös Alankomaissa valmistettuja. Van der Heem PAE-1N oli 17-35 kHz hyökkäyskaikuluotain, jonka teho oli 250 wattia. Varoitusjärjestelmänä oli saman yhtiön CWE-10, joka oli 10 kW teholla toimiva ja 10 km etäisyydelle valvova. Samoja järjestelmiä myytiin myös Saksan ja Ruotsin merivoimille.

Alukset

Holland-luokan hävittäjät

Nimi	Telakka	Kölinlasku	Vesille	Valmis	Kohtalo
Hr. Ms. Holland	Rotterdamsche Droogdok Maatschappij, Rotterdam	21. huhtikuuta 1950	11. huhtikuuta 1953	31. joulukuuta 1954	Perulle 1978 nimetty BAP García y Garcíaksi poistettu alusluettelosta 1986
Hr. Ms. Zeeland	Koninklijke Maatschappij De Schelde, Vlissingen	12. tammikuuta 1951]	27. kesäkuuta 1953	1. maaliskuuta 1955	poistettu palveluksesta 1979
Hr. Ms. Noord Brabant	De Schelde	1. maaliskuuta 1951	28. marraskuuta 1953	1. kesäkuuta 1955	poistettu palveluksesta 1974
Hr. Ms. Gelderland	Wilton-Fijenoord, Rotterdam	10. maaliskuuta 1951	19. syyskuuta 1953	17. elokuuta 1955	palveluksesta 1973

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
• Visser, Henk: The Netherlands Type 47A Destroyer. Warship 2016, 2016, XXXVIII. vsk, s. 182-186. Lontoo: Conway. ISBN 978-1-84486-326-6 (englanniksi)

Viitteet

Holland-luokan hävittäjät

Hr. Ms. Holland - Hr. Ms. Zeeland - Hr. Ms. Noord Brabant - Hr. Ms. Gelderland

Edeltäjä: N, Q ja S -luokka – Seuraaja: Friesland-luokka