Hiutaleet
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Hiutaleet ovat yleensä etenkin puurojen valmistukseen käytettyjä litistettyjä viljasuurimoita[1][2]. Puurohiutaleiden lisäksi on olemassa myös esimerkiksi maissi- ja kookoshiutaleita sekä perunamuhennoksen valmistukseen tarkoitettuja perunahiutaleita.
Suomessa myytävät puurohiutaleet on yleensä lämpökäsitelty höyryttämällä, mikä hidastaa kauran sisältämän rasvan härskiintymistä parantaen hiutaleiden säilyvyyttä[3][4][5]. Höyrytys tekee myös hiutaleiden rakenteesta kovempaa, mikä hidastaa niiden kypsymistä. Nykyisin on myynnissä myös pienten valmistajien höyryttämättömiä kaurahiutaleita, joista keitetyssä puurossa on pehmeämpi koostumus ja voimakkaampi maku.[1][5][6]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiutaleita käytetään puuroihin, velleihin ja leivontaan[1].
- Isot kaurahiutaleet ovat kokonaisena litistettyjä kaurasuurimoita. Muiden kaurahiutaleiden valmistuksessa käytetään palasiksi leikattuja kaurasuurimoita. Pikakaurahiutaleet litistetään muita ohuemmiksi.[7]
- Kaurahiutaleiden kypsymisnopeus riippuu höyrytyksen lisäksi myös hiutaleiden koosta ja paksuudesta. Höyrytetyistä pikakaurahiutaleista voi keittää puuron muutamassa minuutissa.[8]
- Ohrahiutaleita käytetään puuroihin, leipiin ja sämpylöihin.[9]
- Perunahiutaleista valmistetaan perunasosetta.[10]
- Riisihiutaleet kypsyvät nopeasti ja soveltuvat puuroihin ja velleihin.[11]
- Ruishiutaleista voi valmistaa ruispuuroa ja mysliä sekä jauhoihin lisättynä leipiä ja leivonnaisia.[12]
- Sipulihiutaleita käytetään maustamiseen samaan tapaan kuin sipulia. Ne on valmistettu teollisesti leikkaamalla ja kuivaamalla.[13]
- Vehnähiutaleita käytetään puuroihin, velleihin, leipiin ja aamiaishiutaleiksi.[14]
- Maissihiutaleet on valmistettu maissimuroista litistämällä ja paahtamalla. Niitä käytetään maidon kanssa aamiaiseksi sekä kekseihin ja makeisiin. Ne sopivat myös ripoteltaviksi vihannesruokien ja piirakoiden pinnalle.[15]
- Kookoshiutaleet on valmistettu kookospähkinän kuivatusta siemenvalkuaisesta. Niitä voidaan käyttää paahdettuina jälkiruokiin, leivonnaisiin ja makeisiin.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Turtia s. 181–182.
- ↑ Riisihiutale 700 g Myllyn Paras. 26.11.2015. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Usein kysyttyä kaurasta ja kaurahiutaleista Elovena. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Usein kysyttyä kaurasta ja kaurahiutaleista Elovena. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ a b Kinnarin Tilan Höyryttämättömät kaurahiutaleet ovat puurohyllyn maukas uutuus | Kinnarin Tila www.sttinfo.fi. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Miia Siistonen: Höyryttämättömät kaurahiutaleet antavat puuroon omanlaisensa maun – näillä vinkeillä keität täydellisen puuron Anna.fi. 20.5.2021. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Usein kysyttyä kaurasta ja kaurahiutaleista Elovena. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Turtia s. 237.
- ↑ Turtia s. 383.
- ↑ Turtia s. 419.
- ↑ Turtia s. 473.
- ↑ Turtia s. 482.
- ↑ Turtia s. 533.
- ↑ Turtia s. 615.
- ↑ Turtia s. 316.
- ↑ Turtia s. 260.