Hitlerin viittaus Armeniaan
Natsidiktaattori Adolf Hitlerin viittauksella Armeniaan tarkoitetaan Hitlerin väitettyjä kommentteja liittyen vuoden 1915 armenialaisten kansanmurhaan. Viimeisiä vedelleessä Ottomaanien imperiumissa turkkilainen nationalismi oli tehnyt esiinmarssin. Kansallismielisessä kiihkoilussa nostettiin turkkilaisuutta esille valtakunnan muiden kansojen kustannuksella. Muita kansoja, kuten esimerkiksi armenialaisia alettiin pitää epäilyttävinä ja heihin suhtauduttiin vihamielisesti. Armenialaisten epäiltiin liittyvän ympärysvaltoja edustaneiden venäläisten puolelle ensimmäisessä maailmansodassa.[1] Keskusvaltoihin kuuluneet turkkilaiset käynnistivät lopulta laajan kansanmurhan, jossa murhattiin yli miljoona armenialaista. Ottomaanien joukoissa palveli myös saksalaisia, joiden on sanottu osallistuneen aktiivisesti armenialaisten kansanmurhaan turkkilaisten rinnalla.[2] Armenialaisten totaaliseen tuhoon tähdänneen kampanjan on sanottu myöhemmin innostaneen natseja omissa kansanmurhissaan toisen maailmansodan aikana.
Silminnäkijöiden mukaan Hitler olisi ennen Saksan hyökkäystä Puolaan todennut seuraavaa:
"Muistaako kukaan enää armenialaisten tuhoamista?"[3]
Tämän toteamuksen on sanottu liittyneen Hitlerin ja natsien havaintoihin, joiden mukaan isommat valloittajakansat eivät joutuneet vastuuseen kansojen totaalisista hävityksistä. Tämän näkökulman mukaan natsien tekemä holokausti sai sytykkeensä turkkilaisten vuoden 1915 kansanmurhakampanjasta.[4][5] Vastakkaisissa mielipiteissä korostetaan sitä, että Armenia-viittaus perustuu kuulohavaintoihin, joista ei ole jäänyt kirjallisia todisteita. Norman M. Naimark esittää, että vaikka Hitler olisikin näin todennut, ei ole varmuutta, viitattiinko sillä armenialaisiin. Viittaus esitettiin toisaalta myös Puolaan tehtävän hyökkäyksen yhteydessä, jossa tähtäimessä oli puolalaisten tuhoaminen, pois elintilan tieltä. Tässä katsantakannassa ei uskota, että mahdollisella Armenia-viittauksella olisi ollut yhteyttä esimerkiksi juutalaisten joukkotuhon suunnittelussa. Näissä näkökulmissa myös korostetaan saksalaisten toteuttaman joukkotuhon ainutlaatuisuutta.[6] Toisissa näkökulmissa taas tuodaan esille, kuinka natsit ihailivat nuorturkkilaisten kykyä joukkotuhoon vihollisiksi koettujen kansojen kohdalla.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Armenian Genocide Illinois Holocaust Museum. Viitattu 9.10.2024.
- ↑ Knight, Ben: Germany's role in the Armenian genocide DW News. 4.5.2018. Viitattu 9.10.2024.
- ↑ Lattanzi, Flavia & Pistoia Emanuela: The Armenian Massacres of 1915–1916 a Hundred Years Later, s. 98. Springer Cham, 2018. ISBN 978-3-319-78169-3
- ↑ Totten, Samuel: Teaching about Genocide: Insights and Advice from Secondary Teachers and Professors (Volume 1), s. 60. Rowman & Littlefield Publishers, 2018. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Horvitz, Leslie Alan: Encyclopedia of War Crimes & Genocide, s. 25-27. Facts on File, 2011. ISBN 978-0816080830
- ↑ Naimark, M. Norman: Fires of Hatred: Ethnic Cleansing in Twentieth-Century Europe, s. 57-58. Harvard University Press, 2002. ISBN 978-0674009943
- ↑ Maglinis, Elias: Ataturk in the Nazi imagination ekathimireni.com. 3.7.2016. Viitattu 8.10.2024.