Hiski Mikkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiski Mikkonen (2. helmikuuta 1891 Keitele[1]15. kesäkuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja kirjailija.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkosen vanhemmat olivat maanviljelijä Hiskias Mikkonen ja Potentia Laukkanen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta klassisesta lyseosta 1913 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1925. Kirurgiaan Mikkonen erikoistui 1933. Hän toimi Rääkkylän kunnanlääkärinä 1925–1928, Kuopion lääninsairaalan vapaaehtoisena apulaislääkärinä 1928–1929 ja apulaislääkärinä 1929–1932, Helsingin yleisen sairaalan kirurgisen osaston vapaaehtoisena apulaislääkärinä 1932–1933, Marian sairaalan kirurgisen osaston apulaislääkärinä 1933–1936, Uudenkaupungin kaupunginlääkärinä 1936–1947, Uudenkaupungin seudun sairaalan ylilääkärinä 1930–1960 ja yksityislääkärinä vuodesta 1960. Sodissa Mikkonen oli sotasairaalan ja sotavammasairaalan lääkäri, sotilasarvoltaan hän oli lääkintäkapteeni (1941).[1]

Lääketieteellisten julkaisujen, aikakauslehti- ja sanomalehtiartikkeleiden sekä joidenkin muiden tekstien ohella Mikkonen julkaisi novellikokoelman ja romaanin:[1]

  • Tuntemattoman ovella, kertomuksia. Otava 1920
  • Kutsumus, romaani. Karisto 1929
  1. a b c Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 400-401. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]