Hirvensalmi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hirvensalmen kunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hirvensalmi

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°38′20″N, 026°46′50″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 097
Hallinnollinen keskus Hirvensalmen kirkonkylä
Perustettu 1656
Kokonaispinta-ala 746,59 km²
161:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 465,09 km²
– sisävesi 281,50 km²
Väkiluku 2 058
253:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 4,42 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 10,9 %
– 15–64-v. 52,1 %
– yli 64-v. 37,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,5 %
– ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 7,40 %
283:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Muut
8
5
3
1
www.hirvensalmi.fi

Hirvensalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Mikkelin länsipuolella. Kunnassa asuu 2 058 ihmistä,[2] ja sen pinta-alasta runsas kolmannes on vesistöjä. Hirvensalmi on hyvin suosittu kesänviettopaikka. Hirvensalmella vietetään joka kesä Tervaleppä-juhlat.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puulaveden Väisälänsaaren eteläpään raukkimuodostumat.

Hirvensalmi sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Puulaveden rannalla 34 kilometriä Mikkelistä länteen. Hirvensalmella on 127 järveä ja 327 saarta.[7] Usean kunnan alueelle ulottuva Puulavesi on järvistä selvästi laajin. Muita Hirvensalmen alueella kokonaan tai osittain sijaitsevia järviä ovat muun muassa Suontee, Ryökäsvesi-Liekune, Vahvajärvi, Hirvijärvi ja Saarva[8]. Hirvensalmen naapurikuntia ovat Joutsa, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa, joka liitetään Mäntyharjuun vuoden 2025 alussa.

Hirvensalmelta on matkaa Helsinkiin 212 km, Jyväskylään 104 km, Kuopioon 198 km, Mikkeliin 34 km, Ouluun 442 km, Tampereelle 232 km ja Turkuun 323 km.[9]

Hirvensalmen Natura-kohteita ovat Suonteen eteläosa, Sahinsuo, Vänkkäänsuo, Mäntyharjun reitin kosket, Vahvaselän - Vahvajärven metsät, Puulavesi ja Hirvensalmen Suurisuo.[10]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvenlahti, Hirvensalmen kirkonkylä, Hurrila, Hämeenmäki, Kekkola, Kilkki, Kissakoski, Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Noitti, Parkkola, Puukonsaari, Pyörnilä (Björnilä), Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Syväsmäki, Tuukkala, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puulaveden rantamaat ovat Savon vanhimpia asutusseutuja, Hirvensalmella pysyvä asutus ajoittuu 1400-luvun lopulle. Hirvensalmi esiintyy pitkään emäseurakuntansa Mikkelin tiedoissa. Hirvensalmesta tuli oma kappeliseurakuntansa luultavasti vuonna 1656. Todennäköisesti jo ennen sitä Hirvensalmen nimellä oli pieni kirkko tai rukoushuone. Kappeliseurakunta oli osa emäseurakuntaa, mutta sillä oli oma kirkko, pappi ja hautausmaa. Seurakunta itsenäistyi 1851 Mikkelistä. Seurakunnan kirkonarkisto on tuhoutunut useaan otteeseen. Arkistoa on tuhoutunut pappilan paloissa vuosina 1822 ja 1928. Hirvensalmen kirkko paloi kokonaan 12. toukokuuta 1914.[11] Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1915 ja sen suunnitteli Josef Stenbäck.

Kissakosken entinen paperitehdas.

Hirvensalmella on ollut merkittävää teollisuutta. Kissakosken kanava rakennettiin 1850-luvulla. Vuosina 1907–1920 Kissakoskella toimi Kissakosken paperitehdas ja puuhiomo vuosina 1907–1920 ja 1922–1939. Paperitehtaan ja puuhiomon omistanut Kissakoski Oy omisti myös Verlan pahvitehtaan, joka on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Kissakosken voimalaitos on tuottanut sähköä vuodesta 1939 ja ollut merkittävä tekijä alueen sähköistyksessä.

Piispa Maunu Tavast perusti 1442 piispanmajatalon Vahvajärvelle. Juuritaipaleen majatalo, nykyisen Lampuunlahden kohdalle.

Mikael Relander (1743-1806) määrättiin 16-vuotiaana Hirvensalmen lukkariksi. Pojanpojanpojanpoika oli presidentti Lauri Kristian Relander.

Hirvensalmi on myös Suomen ainoa paikkakunta, jonka perinteisessä murteessa yleiskielen -ää-loppuisten verbien yksikön kolmannen persoonan preesensmuodot päättyivät -öö, eli sanottiin siis esimerkiksi hän jättöö 'hän jättää'.[12]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirvensalmen kunnantalo.

Hirvensalmen kunnanjohtaja on Seppo Ruhanen. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Hirvensalmi on investoinut nopeisiin tietoverkkoyhteyksiin tukeakseen kunnan yrittäjiä ja saadakseen nuoret ja kunnan alueella olevien noin 3000 kesämökin asukkaat harkitsemaan pysyväksi asukkaaksi jäämistä.[13]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalmen elinkeinorakenteessa maa- ja metsätalouden osuus (19,6 %) on isompi kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Jalostuksen osuus on 29,8 % ja palveluiden 47,8 %.[14]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Puulan Metsäkone, metallilankatuotteita, jousia ja ketjuja valmistava RANylund ja Suomen Talotekniikka Sähkö Mikkeli.[15]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalmen väkimäärän pienenemistä on hillinnyt entisten kesämökkiasukkaiden asettuminen kuntaan ympärivuotisiksi asukkaiksi.[16]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hirvensalmen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 165
1985
  
 2 904
1990
  
 2 835
1995
  
 2 757
2000
  
 2 666
2005
  
 2 579
2010
  
 2 439
2015
  
 2 290
2020
  
 2 128
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Hirvensalmella oli 2 236 asukasta, joista 788 asui taajamassa, 1 417 haja-asutusalueilla ja 31:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hirvensalmen taajama-aste on 35,7 %.[18] Kunnassa on vain yksi taajama, Hirvensalmen kirkonkylä.[19]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirvensalmen kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hirvensalmella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hirvensalmen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[21]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalmella on kaksi koulua. Lahnaniemen koulussa opetetaan luokkia 1-6 (0-5) kahdessa tai kolmessa opetusryhmässä. Elomaan koulu on yhtenäiskoulu (luokka-asteet 1-9), jossa opiskelee noin 140 oppilasta.[22]

Hirvensalmella on oma kirjasto, ja siellä toimii Mikkelin kansalaisopiston ja musiikkiopiston alatoimipisteet.[23] Hirvensalmen hyvinvointiaseman tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote).[24]

Energialaitos ja Vesi- ja viemärilaitos ovat paikallisia liikelaitoksia. Lisäksi kunnan alueella toimii kolme vesiosuuskuntaa. Ympäristöpalvelut on järjestetty Mikkelin seudulla seudullisesti.[25]

Nähtävyyksiä ja tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirvensalmen kotiseutumuseo.

Hirvensalmelaisessa kartanohotelli Satulinnassa on kuvattu Vain elämää -televisiosarjan tuotantokaudet 1–5, 7 ja 9–13.

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalmen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalakasti ja porkkanamuhennos sekä imelletty marjapuuro.[27]

Tunnettuja hirvensalmelaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Hirvensalmi Oikeusministeriö. Viitattu 10.10.2021.
  7. ↑ Perustiedot Hirvensalmi. Arkistoitu 14.8.2017. Viitattu 11.1.2018.
  8. ↑ Hirvensalmi Järviwikissä. Viitattu 12.2.2022.
  9. ↑ VälimatkatTiehallinto (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  11. ↑ Kirkollisten rakennusten kokopalot 1999. Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 1.6.2008.
  12. ↑ Lauri Kettunen: Murrekartasto kettunen.fnhost.org. 1940. Viitattu 7.5.2019.
  13. ↑ Hirvensalmella rakennetaan tulevaisuutta nopeiden yhteyksien avulla MPY. Arkistoitu 12.1.2018. Viitattu 12.1.2018.
  14. ↑ Taloussuunnitelma 2018-2020 Hirvensalmi. Viitattu 15.1.2018.
  15. ↑ Alueen Hirvensalmi yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  16. ↑ Hirvensalmi on Etelä-Savon Kauniainen Yle. 2011. Viitattu 11.1.2018.
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  20. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Koulut (ja alasivut) Hirvensalmi. Viitattu 15.1.2018.
  23. ↑ Kirjasto (ja linkitetyt sivut) Hirvensalmi. Viitattu 20.1.2018.
  24. ↑ Arkistoitu kopio Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Arkistoitu 8.3.2021. Viitattu 26.6.2020.
  25. ↑ Liikelaitokset (ja linkitetyt sivut) Hirvensalmi. Viitattu 20.1.2018.
  26. ↑ [1]
  27. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 118–119. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hirvensalmi&oldid=22779457”