Hiroshi Teshigahara
Hiroshi Teshigahara | |
---|---|
勅使河原 宏 | |
Teshigahara vaimonsa Toshiko Kobayashin kanssa vuonna 1956. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. tammikuuta 1927 Chiyoda, Tokio, Japani |
Kuollut | 14. huhtikuuta 2001 (74 vuotta) Tokio, Japani |
Ammatti | elokuvaohjaaja |
Puoliso | Toshiko Kobayashi |
Ohjaaja | |
Tunnetuimmat ohjaukset | Dyynien daami (1962) |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
www.sogetsu.or.jp/teshigaharahiroshi.com | |
IMDb | |
Elonet | |
Allmovie | |
Hiroshi Teshigahara (jap. 勅使河原 宏, Teshigahara Hiroshi; 17. tammikuuta 1927 Chiyoda, Tokio – 14. huhtikuuta 2001 Tokio)[1] oli japanilainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja Sogetsu-koulun iemoto (pääopettaja), joka tuli tunnetuksi avantgardistisista elokuvistaan ja myötävaikutuksestaan ikebana-taiteen edistämiseen.[2][3]
Varhainen elämä ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teshigahara syntyi Tokiossa vuonna 1927. Hänen isänsä oli Sogetsu-koulun perustaja, Sofu Teshigahara. Nuorena Hiroshi opiskeli taidetta ja arkkitehtuuria, mutta hän löysi pian intohimonsa elokuvaa kohtaan. Vuonna 1953 hän liittyi Sogetsu-kouluun, jossa hän sai perusteellisen koulutuksen ikebana-taiteessa.[2]
Elokuvaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teshigahara aloitti elokuvauransa dokumentaarisilla teoksilla, mutta nousi pian kansainväliseen maineeseen ensimmäisellä fiktiivisellä elokuvallaan Otoshiana (1962). Elokuva voitti Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisen leijonan, ja se esitteli Teshigaharan ainutlaatuisen tyylin, joka yhdisti surrealismin, symbolismin ja japanilaisen estetiikan.[2]
Hänen seuraavat elokuvansa, kuten Dyynien daami (Suna no onna, 1964) ja Tanin no kao (1966), jatkoivat samaa eksistentiaalista teemaa ja saavuttivat kansainvälistä kiitosta. Teshigahara tunnetaan myös yhteistyöstään kirjailija Kōbō Aben kanssa, joka kirjoitti useimpien hänen elokuviensa käsikirjoitukset.[2]
Ikebana ja taide-edistäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka Teshigahara oli menestyksekäs elokuvaohjaaja, hän ei unohtanut juuriaan ikebanassa. Hänestä tuli Sogetsu-koulun iemoto eli pääopettaja vuonna 1980, ja hän omisti suuren osan elämästään ikebanan edistämiselle ja sen modernisoinnille. Hän matkusti ympäri maailmaa opettamassa ikebanan merkitystä ja kauneutta.[2][3]
Myöhempi elämä ja perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teshigahara jatkoi elokuvaohjaajan uraansa ja ikebanan edistämistä aina kuolemaansa asti vuonna 2001. Hänen työnsä jätti pysyvän jäljen japanilaiseen elokuvakulttuuriin ja ikebana-taiteeseen. Hänet muistetaan visionäärisestä lähestymistavastaan elokuvaan ja sitoutumisestaan perinteiseen japanilaiseen taiteeseen.[2][3]
Teshigaharaa pidetään yhtenä japanilaisen elokuvan suurista mestareista, ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen nykyajan elokuvantekijöissä ja ikebana-harrastajissa ympäri maailmaa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Harper, Dan: Great Directors: Teshigahara, Hiroshi. Senses of Cinema, toukokuu 2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Bergan, Ronald: Hiroshi Teshigahara The Guardian. 26.4.2001. Viitattu 14.2.2024. (englanti)
- ↑ a b c The Iemotos:Hiroshi IKEBANA SOGETSU. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hiroshi Teshigahara Wikimedia Commonsissa