Hirmumyrsky Suomessa vuonna 1890
Hirmumyrsky Suomessa 28. elokuuta 1890 (”Elokuun myrsky”[1]) oli ainoa hirmumyrskynä Suomessa pidetty myrsky, kunnes Lyly-myrsky iski Suomeen marraskuun alussa 2024.[2] Tarkkoja tuulen nopeuksia ei ole tiedossa silloisten mittauslaitteiden puutteellisuuden vuoksi, mutta meteorologi Pauli Jokinen on esittänyt pro gradussaan arvioita keskituulen nopeudesta Itämerellä 30–35 m/s, maa-alueilla 17–23 m/s, puuskahuipuissa todennäköisesti 27–40 m/s, konvektion aiheuttamien laskuvirtausten yhteydessä jopa yli 40 m/s.[3][4] Joidenkin väitteiden mukaan keskituulennopeus oli Helsingissä ollut jopa 50 m/s.[5]
Vantaan Honkanummelta on valokuva, jossa näkyy katkeilleita mäntyjä, Helsingissä Johanneksenkirkon ylimmät rakennustelineet romahtivat ja satoi rakeita. Myrsky oli laaja-alainen ja kesti yhdellä paikkakunnalla huomattavan pitkään. Etelä-Suomessa kaatui kymmeniä tuhansia puita, joista paksuimpien rungot olivat läpimitaltaan 40 cm.[3] Myrsky vaati vähintään kolme kuolonuhria.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Puranen, Kaisu: Mistä myrskyjen nimet tulevat? Kaleva. 3.8.2010. Viitattu 21.6.2018.
- ↑ Näin Suomeen iskenyt outo hirmumyrsky muodostui: "Tulossa todennäköisesti hyviä tapaustutkimuksia" mtvuutiset.fi. 2.11.2024. Viitattu 2.11.2024.
- ↑ a b Antti Manninen, Suomen ainoa hirmumyrsky, Helsingin Sanomat 28.8.2010 sivu A 19
- ↑ Jokinen, Pauli: Elokuun (hirmu)myrskystä tasan 120 vuotta (Internet Archivesta, tallennettu 25.11.2010) saabriefing.com. 28.8.2010. Arkistoitu 25.11.2010. Viitattu 28.8.2010.
- ↑ a b Riika Nykänen: Tällainen oli Suomen historian voimakkain tunnettu myrsky: ”Meri näytti kiehuvan” Ilta-Sanomat. 16.9.2018. Viitattu 9.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sakari Topelius ja "elokuunmyrsky" 1890, Aamulehti, 19.2.1933, nro 48, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot