Hiostuskapalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiostuskapalo on aiemmin lääketieteessä käytetty kangaskääre, jonka avulla potilas pyrittiin saamaan hikoilemaan tai jolla hänen hermojaan yritettiin rauhoittaa. Aluksi lakana kastettiin huoneenlämpöiseen veteen ja kierrettiin valumattomaksi. Lakana levitettiin vuoteelle ja potilas asetettiin sen päälle, minkä jälkeen lakana käärittiin potilaan ympärille kaulaa myöten. Tämän jälkeen potilas peitettiin tiiviisti villahuovalla ja hänen annettiin maata 1–2 tuntia. Tarpeen vaatiessa päähän voitiin asettaa kylmään veteen kastettu jäähdyttävä kääre.[1]

Hiostuskapalon vastakohta oli jäähdytyskapalo, jolla kuumeisen potilaan ruumiinlämpöä pyrittiin alentamaan. Jäähdytyskapalo valmistettiin hiostuskapalon tavoin, mutta potilaan annettiin maata siinä vain 4–5 minuuttia. Sen jälkeen kääre vaihdettiin ja potilas lepäsi uudessa kääreessä 10 minuuttia. Kääre vaihdettiin vielä kerran uudelleen ja potilas oli sen sisässä 15–20 minuuttia.[1]

  1. a b Iso tietosanakirja. (Osa 7, palstat 595–596, hakusana kääre) Helsinki: Otava, 1934.