Hinttolansaari
Hinttolansaari [1][2] on Päijänteen saari Päijät-Hämeessä Padasjoella.[2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saari on 1,8 kilometriä pitkä, 1,6 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 1,62 neliökilometriä [a]. Se kuuluu saariryhmään, joka sijaitsee Kelventeen harjujakson itäpuolella, mutta joka on muodostunut eri syystä kuin Kelvenne [3]. Hinttolansaari sijaitsee Kelvennen eteläpään itäpuolella, ja Hirvisaaren ja Neitsaaren välissä. Kelventeen puolella kulkee Hinttolansalmi [4]. Saariryhmä jää Hinttolanselän pohjoispuolelle ja mantereelle Pulkkilanharjulle on 2,6 kilometriä matkaa. Kelventeeseen on 370 metriä ja Hirvisaareen 650 metriä matkaa. Neitsaaren edessä kulkee Kuorresalmi, joka on 50–380 metriä leveä. Lähiympäristön muita saaria ovat Nimetön, Haapasaari ja Petäjäsaaret. Hinttolansaaren lähistöllä on vielä seitsemän pikkusaarta, joista vain Tapinluodoilla on karttanimi. Hinttolansaari on pyöreähkön muotoinen eikä sillä ole suuria lahtia tai niemiä. Karttoihin on merkitty nimellä vain Tirsanlahti. Saari on kokoonsa nähden matala ja sen korkein kohta kohoaa 27 metrin korkeuteen Päijänteestä. Saari ei ole luonnontilainen, sillä se on ollut pitkään asuttuna, jolloin sitä on viljelty ja sen metsät ovat edelleen talousmetsää. Saarella on viisi entistä maatilaa sekä noin 40 vapaa-ajan asuntoa.[2][5][6]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neitsaaren ja Hinttolansaaren välinen Kuoresalmi ja salmen rantametsät muodostavat linnustollisesti merkittävän alueen. Merkittävä on myös on Tirsanlahden lehtometsikkö.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hinttolansaaressa on maakirjojen mukaan ollut ratsutila vuonna 1636. Ratsutila raivasi aluksi peltomaansa omalta saareltaan, mutta esimerkiksi vuoden 1788 kartassa sillä on viljelymaita naapurisaarissa kuten Haapasaaressa.[7]
Vuosien 1920, 1942 ja 1947 talouskartoissa saari sijaitsee karttalehtien reunassa siten, että siitä näkyy yleensä vain noin puolet. Kuitenkin vuoden 1920 kartassa saari näkyy kokonaan ja siihen on piirretty yhtenäinen peltoalue, joka peittää saaren länsiosat. Loput saaresta on merkitty suoksi tai kangasmetsäksi. Saarelle on merkitty vain yksi maatila. Vuoden 1947 talouskartassa peltoala on mahdollisesti laajentunut ja saarella on nyt neljä maatilaa ja yksi muuta tilaa merkitsevä karttamerkki. Viereisessä talouskartassa vuodelta 1942 on saaren itäosa merkitty kangasmetsäksi.[4][8][9]
Vuosien 1965 ja 1969 peruskartoissa on saarella myös neljä nimettyä tilaa, joskin Kartanonmäelle on merkitty kaksi asuttua rakennusta. Toinen on ilmeisesti seuraavassa kartassa nimetty Hinttola. Rannoilla vaikuttaa olevan yli kymmenen vapaa-ajan asuntoa, mutta vuoden 1985 kartoissa niitä on lähes 30. Mäntyniemi on ilmeisesti lopettanut viljelytoimintansa ja yksi sen peltopalstoista on samalla metsitetty. Vuosien 1992 ja 1996 kartoissa kehitys jatkuu, kun Kartanonmäen, Hinttolan ja Mäntyniemen ympäriltä on metsitetty lisää peltoja.[10][11][12][13][14][15]
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Paikkatieto: Hinttolansaari, paikkatietoalusta.fi, viitattu 21.10.2019
- ↑ a b c d Hinttolansaari, Padasjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.10.2019.
- ↑ a b Päijänteen ranta-alueiden yleiskaavan selostus (Arkistoitu – Internet Archive), 10.2.2003, viitattu 22.10.2019
- ↑ a b Maanmittaushallitus: Heinolan seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1920, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 22.10.2019
- ↑ Hinttolansaari, Padasjoki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.10.2019.
- ↑ Hinttolansaari, Padasjoki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.10.2019.
- ↑ Haapasaari. 1800-luvun rusthollin torpasta venekerhon tukikohdaksi (PDF) Lahti: Lahden venekerho. Arkistoitu 26.1.2021. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ Maanmittaushallitus: Heinolan seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1942, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 22.10.2019
- ↑ Maanmittaushallitus: Padasjoen seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1947, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 22.10.2019
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 10 Kelvenne. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.10.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 10 Kelvenne. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.10.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 10 Kelvenne. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1996. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.10.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3121 01 Karilanmaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1969. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.10.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3121 01 Karilanmaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.10.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3121 01 Karilanmaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.10.2019)
