Hindhammarin kalliomaalaukset

Hindhammarin kalliomaalaukset ja piirrokset
Sijainti
Hindhammarin kalliomaalaukset ja piirrokset
Koordinaatit	62°51′03″N, 8°09′58″E
Valtio	Norja
Historia
Tyyppi	kalliomaalaus
Huippukausi	kivikausi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Hindhammarin kalliomaalaukset (myös Hinna, Honnhammer, Honhammer tai Honnhammernes) ja piirrokset sijaitsevat Tingvollissa Møren ja Romsdalin läänissä Norjassa. Maalaukset ovat noin 7 kilometriä Tingvollista itään ja 25 kilometriä Kristiansundista lounaaseen. Ne muodostavat suurimman kalliomaalauskohteiden alueen Norjassa noin 30 kuvion sarjalla, jotka esittävät hirviä, peuroja, kaloja ja geometrisiä kuvioita. Maalaukset ajoitetaan myöhäiseen kivikauteen noin 4 000−1 800 eaa..

Historia ja tutkimus

Vanhin kirjallinen maininta, joka on säilynyt jälkipolville, on vuodelta 1778. Gerhard Schøning, joka matkusti Norjassa kuningas Kristian VII toimeksiannosta vuonna 1773, pysähtyi maatila Hindhammerin lähellä Tingvollissa ja kohtasi kallion, jossa oli maalauksia. Hän kuitenkin tulkitsi punavärit kvartsiläiskiksi ja piti niitä luontaisina. Sata vuotta myöhemmin vuonna 1879 kävi B.E. Bendixen paikalla, mutta hän piti kuvioita hollantilaisten tai englantilaisten merimiesten maalauksina. Vasta kun Ranskassa värikkäät ja henkeä salpaavat luolamaalaukset saivat vuoden 1900 tienoilla kuuluisuutta ja kun vielä löydettiin Espanjan Altamiran luolamaalaukset 20 vuotta myöhemmin, alettiin Norjassakin ajatella, että kuviot saattaisivat sielläkin olla tuhansia vuosia vanhoja ja olla mahdollisesti kivikauden ihmisten tekemiä.

Vuonna 1910 vieraili ruotsalainen kalliotaiteen pioneeri Gustaf Hallström Tingvollissa luettuaan ensin Bendixensin raportin ja tutki paikan päällä kalliokuvia. Hän löysi kaksi kuvakenttää (I ja II) ja totesi Hindhammarin kuvien olevan samanlaisia kuin Pohjois-Ruotsin kalliomaalaukset. Ensimmäinen kuvakenttä oli Honnhammernesetissa ja se sisälsi lohen kuvioita. Toinen kuvakenttä sijaitsi Hinnassa, ja siinä oli kuvia hirvistä ja peuroista. Hän löysi itse Hinnasta vielä kolmannen kuvakentän (III). Jo silloin alettiin pitää kuvioita kivikautisina.

Vuonna 1987 veljekset Egil ja Arild Nielsen etsivät lähiseudulta uusia kalliomaalauksia ja päätyivät Hallströmmin löytämälle kolmannelle kuvakentälle. Sen sijainti oli Hallströmmin dokumentoinnin jälkeen ollut tuntematon. Samalla retkellä pojat löysivät vielä uudet kuvakentät pystykallion seinämästä (IV ja V), joka oli paksun jäkäläkerroksen peitossa. Uusi löytö herätti Kalle Sognnesin mielenkiinnon ja uudet etsintäretket paljastivat useita kuvakenttiä lisää. Hallströmmin teksteistä löytyy maininta toisen kentän (II) jäkälän alta löytyvästä punamaalista ja se on paljastunut uudeksi kuvakentäksi (VIII). Näissä erottui peuraeläimiä, kilpikonna, ristejä ja muita geometrisia kuvioita.

Vuosina 1990−1993 Kalle Sognnesin johdolla kuvakentät puhdistettiin ja tutkittiin. Myöhemmin 2006−2007 maalaukset dokumentoitiin muovin läpi ja kokeiltiin entistää ja suojata pakkasrapautumista vastaan liimalla.

Maalaukset

Paikka sijaitsee Tingvollvuonon pohjoisrannan äärellä noin 25 metriä merenpinnan yläpuolella kahdella niemellä: Hinna (VI, VIII, IX) ja Honnhammarneset (III). Nykyään tunnetaan viisi kohdetta, joissa on yhteensä 10 kuvapaneelia. Näistä vain yksi kuvapaneeli on kalliolipan suojaama, kun muut kuvakentät ovat avoimen taivaan alla tuulen, sateen, lumen ja auringonpaisteen vaikutuksille altistuneena. Seuraava numerointi on Kalle Sognnesin vuonna 1990 ja myöhemmin May-Tove Smisethsin käyttämä.

Kuvapaneeli I

Kuvapaneeli I sijaitsee leveän varjostavan kalliolipan alla suojassa. Kalioseinämä katsoo etelään ja on lähes pystysuora. Kuviotovat peittyneet uhueen suojaavaan kalsiittiin, joka myös himmentää kuvioita näkymästä. Maalin värisävyt vaihtelevat suuresti ja vaatii katsojalta aikaa hahmottaa eläimet.

Läntisimmän kuvion nro 1 yllä oleva kalliolippa ulottuu 40−50 senttimetriä kuvion ylle ja itäisin kuvio jää 70−80 senttimetriä leveän lipan alle (valokuva ). Silti kuvioiden alaosat ovat altistuneet usein sateelle ennen silikaattikerroksen alle peittymistä. Kuviot esittävät kokonaisia tai osittaisia peuraeläimiä tai geometristä verkkokuviota.

Kuvioiden linjojen tarkastelu on osoittanut, että kuviot on maalattu eri levyisten penseleiden avulla. Leveimmät maalausjäljet ovat 6−7 senttimetriä leveitä ja sijaitsevat peurojen oikeanpuoleisen peuran takaosassa (nro 6). Vasenmmanpuoleinen peruraeläin on osin maalattu 3−4 senttimetriä leveällä viivalla (nro 5) ja ensimmäisen peuraeläimmen (nro 1) viivat ovat 1,5 senttimetriä leveät. Geometrisen kuvion (nro 3) verkkomaiset maalausvedot ovat 1,2 senttimetriä leveät ja se maalattiin todennäköisesti sormenpäällä.

Kuvapaneeli II

Kohde sisältää joitakin hirven kuvia. Kallion pinta rapautuu lehtimäisnä kerroksina pois. Sijaitsee korkeammalla kallioilla.

Kuvapaneeli III

Lohen kuvioita, joita myös Hallström dokumentoi, maalattu neljä kappaletta uimaan samaan suuntaan. Näiden sekaan on vedetty joitakin pystysuuntaisia linjoja (valokuva ).

Kolme suurta hirveä tai peuraa herättävät huomiota (valokuva ). Ne ovat haalistuneita eikä niistä erotu kuin eläimen etuosat, jotka katsovat vasemmalle. Jokaisella eläimellä on sarvet, mutta yhdellä sarvet ovat melkeinpä geometriset muodoltaan. Kahdelle on maalattu ruokatorvi, vatsalaukki ja toiselle tämän lisäksi suolen alkua. Vasen hirvi on 28 senttimetriä leveä, toinen 60 senttimetriä ja kolmas noin 40 senttimetriä leveä.

Kuvapaneeli V

Kuvapaneeli V on metrin korkea ja 8 metriä leveä. Siinä on Norjan ainoa valasta esittävä kalliomaalaus. Valas on noin 33 senttimeriä pitkä ja 23 senttimetriä korkea. Se pyrstö on tunnusomaisesti alaspäin ja pyrstön evät sivusuuntaan maalattuja. Selkäevää on kurostettu ja ruokatorvi sekä vatsalaukku on merkitty näkyviin.

Kuvapaneeli VI

Kuvapaneeli VI kuului aikaisemmin Hallströmmin ryhmittelyyn II (vuonna 1913, joka julkaistiin 1938). Kuvakentän dokumentoi Richard Binns vuonna 2002. Kuvakentästä erottuvat haalistuneina katkelmia peuraeläimistä.

Hallströmmin kuvio II/8 esittää peuraeläimen pääpuolta, joka on todennäköisesti hirviemo ja jonka sisäosista Hallströn erotti maalattu linjoja. Sarvettomasta eläimestä erottuvat selvästi korvat, mutta sisäosan linjat eivät enää näy. Kuvio 1 esittänee haalistunutta peuraeläintä, joka katsoo vasemmalle ja jonka korvat ovat viivamaiset. Kokonaisuuden mitat ovat 55×70 senttimetriä. Kuvio 2 (Hallströmmin II/7) esittää peuraeläintä, joka katsoo oikealle. Sillä on "elämänviiva" elisuusta alkava ruokatorvi ja mahdollinen vatsalaukku. Eläin on 95 senttimetriä pitkä ja sijaitsee 1,15 metriä kuviosta 1. Tämäkin kuvio on maalattu pensselillä.

Kuvapaneeli VIII

Kuvapaneeli kuului aikaisemmin Hallströmmin ryhmittelyyn II (vuonna 1913, joka julkaistiin 1938) ja siihen kuuluu 4 kuviota ja yksi punaväriläikkä. Kaksi pohjoisinta kuviota on maalattu samaan kohtaa eri korkeuksille tasaiselle pinnalle ja muut rinnakkain. Vuoden 2007 dokumentoinnissa löydettiin uusi kuvio, joka numeroitiin kuvioksi 1. Muiden aiemmin dokumentoitujen kuvioiden numerointi muutettiin siksi yhtä suuremmaksi.

Kuvio 1 sijaitsee muita kuvioita korkeammalla ja on ehkä sen vuoksi jäänyt huomaamatta. Se on haalistunut lähes näkymättömäksi ja on ollut peittyneenä jäkälään. Kuvon yläosa vaikuttaa epäsäännölliseltä pentagrammilta, josta erkanee linjoja. Vaikutelma on jokin eläin. Etäisyys kuvioon 2 on puoli metriä ja ulkomitat mahtuvat 55×60 senttimetrin alueelle.

Kuvio 2 on osittain säilynyt eläinkuvio, jossa eläin katsoo oikealle ja sillä on korvina tai sarvina kaksi linjaa ja sydämen kohdalla merkki. Takajalat ovat heikosti säilyneet. Nykyään kuvio mahtuu 19×37 senttimetrin alueelle, mutta eläin on saattanut olla alun perin 40 senttimetriä pitkä. Tämä eläinkuvio on muita paljon pienempi.

Kuvio 3 sijaitsee 1,55 metriä oikealle kuviosta 1 ja sitä kutsutaan ristikuvioksi (valokuva ). Ristikuvion reuna on pakkasrapautunut irti pinnaltaan ja vain osa rististä voidaan enää nähdä. Kuvio saattaa siten esittää muutakin, kuin ristiä. Ristiä on luonnehdittu keskiaikaiseksi sen muodon perusteella. Maalin väri vaikuttaa kuitenkin samalata muiden kuvioiden väriin nähden ja muutenkin sen toteutus vaikuttaa samanaikaiselta. Ristin päältä lohkeaman reunan alta pilkistää kaksi vaakasuuntaista sik-sak-kuviota. Niiden oikeaan päähän on vedetty y-haarakkeet ja ylemmän murtoviivan päältä nousee uloke. Kuvion tarkoitus ei selviä, joten se jäänee vain geometriseksi motiiviksi. Risti on noin 35 senttimetriä leveä ja 40 korkea. Sik-sak-kuvio tunnetaan Trondheimin vuonnon piirroksista ja eräästä neoliittisista veitsestä.

Kuvion 3 oikealla puolella noin 50 senttimetrin päässä on epämääräinen alue punaväriä, joka on ilmeisesti jäänne tuhoutuneesta kuviosta. Kuvio 4 sijaitsee 1,97 senttimetriä oikealle kuviosta 3. Se esittää geometrista aihetta ja on kooltaan 50×28 senttimetriä. Koska kuvio on katkelmallinen, ei motiivi selviä.

Kuvapaneeli IX

Kuvapaneeli IX kuului aikaisemmin Hallströmmin ryhmittelyyn II (vuonna 1913, joka julkaistiin 1938). Kuvakentässä on 3 kuviota, jotka ovat geometrisia. Kuviot sijoittuvat kolmen metrin matkalle. Kuvio 1 on kuin kaksi Y-kirjainta, toinen oikeinpäin ja toinen ylösalaisin mutta varret päällekkäin. Se muistuttaa X-kirjainta, jossa risteymäkohta on pidentynyt janaksi. Kuvio on 1,17 metriä korkea ja 58 senttimetriä leveä. Sen korkeus meren pinnasta on 16,5 metriä.

Kuvio 2 (Hallström II/5) on sekava joukko katkelmia, jotka ovat mutkikkaita linjoja. Osa linjoista mutkittelevat rinnakkain, mutta mitään hahmoa ei tavata. Etäisyys kuviosta 1 on 1,5 metriä ja se kattaa noin neliömetrin alan. Kuvio on säilynyt alueella hyvin, jossa esiintyy muutenkin punaista pigmenttia. Kallio on kuitenkin pahasti pakkasrapautunutta kuvion kohdalta ja on tuhoutumassa. Kuvio 3 (Hallström II/4) on Hallströmmin kuvauksen mukaan joukko käyriä, jotka eivät hahmotu. Kuvion välimatka kuvioon 2 on 1,25 metriä ja koko puoli neliömetriä.

Kuvioiden 2 ja 3 välissä ylhäällä noin 90 senttimetriä kuviosta 2 on jäänteitä kuviosta punaväriläikän muodossa.

Muut kuvapaneelit

Kuvapaneelit IV, VII ja X on tässä jätetty kuvailematta.

Piirrokset

Hinnassa kuvapaneelissa olevien hirvien ja peurojen päälle on hakattu pronssikaudella kolme piirrosta, jotka esittävät laivoja. Ne ajoitetaan kuitenkin pronssikaudelle.

Lähteet

• Smiseth, May-Tove: Dyr i berg. Spor - nytt fra fortiden, 2006, 21. vsk, nro 1, s. 22-24. Trondheim: Vittenskapsmuseet NTNU. ISSN 0801-5376 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 13.2.2013. (norjaksi)
• Norsted, Terje: Honnhammer (Hinna, felt l og VIII) i Tingvoll. Dokumentasjon og konsolideringsforsøk 2006 (pdf) (Rapport Kunst og inventar nr. 46/2006) NiKU. 2006. Viitattu 13.2.2013. (norjaksi)^{[vanhentunut linkki]}
• Norsted, Terje: Hellemaleriene på Honnhammer (Hinna), felt VI, IX og VIII, Tingvoll kommune. Dokumentasjon 2007 (pdf) (Rapport Konserveringsavdelingen nr. 24/2008) NiKU. 2006. Viitattu 13.2.2013. (norjaksi)
• Pawel, Daniela & Gebremariam, Kidadane Fanta: A multidisciplinary approach to conservation of rock art in Honnhammer, Norway (pdf) (MURALS, STONE, AND ROCK ART) bh1.fpc.pt. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 13.2.2013. (norjaksi)
• Sognnes, Kalle: New discoveries of Rock Paintings in Mid Norway (pdf) international.icomos.org. (norjaksi)
• Bjelland, Torbjørg & Helberg, Bjørn Hebba (toim.): BERGKUNST - En veiledning i dokumentasjon, skjøtsel, tilrettelegging og overvåking av norsk bergkunst (pdf) (Norsk Faggruppe for Bergkunstkonservering) NiKU. 2006. Oslo: Riksantikvaren. Viitattu 14.2.2013. (norjaksi)

Aiheesta muualla

• DittDistrikt: Skandinavias største bergmalingsfelt - Honnhammaren (Arkistoitu – Internet Archive) (valokuva)
• Hallström, Gustaf: En nyupptäckt hällmålning (Arkistoitu – Internet Archive), 1909