Hilda Granstedt
Hilda Granstedt | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Hilda Eloise Granstedt |
Syntynyt | 3. toukokuuta 1841 Helsinki |
Kuollut | 21. toukokuuta 1932 (91 vuotta) Helsinki |
Hilda Eloise Granstedt (3. toukokuuta 1841 Helsinki – 21. toukokuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja piirustuksenopettaja.[1]
Granstedtin vanhemmat olivat arkkitehti Anders Fredrik Granstedt ja Vilhelmina Theodora Plantin ja veli arkkitehti Theodor Granstedt. Hän opiskeli ensin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1869–1870 sekä 1871–1872, sitten Tukholmassa Mårten Eskil Wingen johdolla 1872–1874 ja Pariisissa L. Chaplinin ja Tony Robert-Fleuryn oppilaana 1874–1875 ja 1877. Granstedtin varhaiset työt edustavat saksalaista myöhäisromantiikkaa ja orastavaa ranskalaista realismia, kuten Sisäkuva mökistä (1876). Hän otti aiheekseen myös henkilökuvia, kuten Italialaisnainen (1877). Vuonna 1869 Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä debytoinut Granstedt sai 1873, 1874 ja 1875 toisen palkinnon Dukaattikilpailussa. Granstedtin teosten viimeiset huomattavat julkiset näyttelyt olivat 1880 ja 1885, hänen keskittyessään piirustuksenopettajan toimeensa Elisabeth Blomqvistin johtamassa Helsingin ruotsalaisessa tyttökoulussa 1877–1908. Opettajan toimeensa liittyen hän teki opintomatkan Tukholmaan 1884 ja julkaisi saman vuosikymmenen lopulla oppikirjan. Granstedt oli pidetty sekä taiteilijana että opettajana. Hänen tiedetään opettaneen ja tukeneen muun muassa nuorta Helene Schjerfbeckiä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Konttinen, Riitta: ”Hilda Granstedt”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 273-274. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.