Hietajärvi (järvi Juvalla)
| Hietajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Juva |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | oja Retuseen [1] |
| Järvinumero | 04.122.1.041 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 85 m [1] |
| Rantaviiva | 10,289 km [2] |
| Pinta-ala | 2,41321 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0125615 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,21 m [2] |
| Suurin syvyys | 19,65 m [2] |
| Saaria | 2 [2] |
 Hietajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hietajärvi [1][2] on Etelä-Savossa Juvalla sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 240 hehtaaria eli 2,4 neliökilometriä. Se on 2,9 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Sen rannat ovat alavaa maata paitsi esimerkiksi etelärannan Tetriniemessä, jossa niemen mäki kohoaa 30 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järvi muodostaa yhden yhtenäisen järvenselän, josta työntyy etelään Raudanlahti ja luoteeseen 700 metriä pitkä nimetön lahti. Järvessä on kaksi autiota saarta Selkäsaari ja Kalmasaari. Selkäsaari on 160 metriä pitkä ja 70 metriä leveä ja sen pinta-ala on noin 70 aaria. Kalmasaari on 100 metriä pitkä ja 40 metriä leveä, ja sen pinta-ala on yli 30 aaria. Saarien yhteispinta-ala on noin 0,4 % järven kokonaispinta-alasta.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 13 miljoonaa kuutiometriä eli 0,013 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 5,2 metriä ja suurin syvyys on 19,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee Raudanlahelta pohjoiseen yli järven keskikohdan. Järvessä on Selkäsaaren ympäristössä kolme muuta yli kymmenen metriä syvää syvännettä. Järven pohja on varsin epätasainen ja esimerkiksi syvänteen vierestä voi löytää alle metrin syviä kohtia.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 10 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on noin kilometri. Sen rannat ovat metsämaata lukuun ottamatta pohjoisrantojen laajat lähelle rantaviivaa ulottuvat peltopalstat. Järven asutus on haja-asutusta ja rannoille on rakennettu yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Pohjoisrannalla sijaitsee Hietajärven kulmakunta ja Raudanlahden länsipuolella Sopalan kulmakunta. Asukkaat käyttävät yhdysteitä 15164 ja 15158 sekä Sopalan kautta kulkevaa kylätietä.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueen (04.1) Pihlajaveden–Kokonselän alueella (04.12), jonka Siikajoen valuma-alueeseen (04.122) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 85,0 metriä mpy.[1][4]
Järvi sijaitsee vesistöalueensa latva-alueella ja se saa pääosan vedestään valuma-alueensa sisältä eli järven lähialueelta. Siikajoen valuma-alueella on 57 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, joista vähintään 13 laskee suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Riiklampi (3 ha) ja Heinolanlampi (2 ha), joiden laskuoja laskee luoteispäässä järven nimettömään lahteen sen pohjoisrantaan, ja saman lahden etelärantaan Vehkajärvi (13 ha), Kirveslampi (3 ha) ja Soilampi (5 ha), Hietajärven kylässä sijaitseva Nikkilänlampi (3 ha), Kalmasaaren kohdalle laskeva Lahnajärven (12 ha) laskuoja, jonka valuma-alueella sijaitsevat myös Pirttijärvi (7 ha), Saarilampi (6 ha), Vuorijärvi (8 ha), Iso Heinälampi (2 ha) ja Kaatrolampi (1 ha), ja lopuksi Raudanlahteen laskevat Mustikkalampi (1 ha) ja Koiralampi (1 ha).[4]
Järven laskujoki lähtee sen koillispäästä ja se laskee sarjana aluksi Retusen (5 ha), sitten Myllyjärven (13 ha) ja sitten kahden Siikajärven, eli Juvan Siikajärven (235 ha) ja Sulkavan rajalla sijaitsevan Siikajärven (205 ha), kautta Pihlajaveden Enonveteen.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Hietajärvi, Juva (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Hietajärvi, Juva (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c Hietajärvi (04.122.1.041) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.1.2018.