Hietajärvi (Suomussalmi)
Hietajärvi on kylä Suomussalmen kunnassa aivan itärajan tuntumassa. Yhdessä läheisen Kuivajärven kanssa se on toinen Suomen kahdesta vienankarjalaiskylästä. Matkaa Venäjän rajalle on vain muutamia kymmeniä metrejä, kun sitä Suomussalmen keskustaan on lähes 80 kilometriä. Valtakunnanraja jakaa kylälle nimensä antaneen Hietajärven kahtia Suomen ja Venäjän puoleen.[1] Hietajärvi on yksi Vienan runokylistä ja siten osa Vienan Karjalaa[2][3]. Hietajärvi oli viimeisen runonlaulajan Jussi Huovisen kotipaikka.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hietajärven ja muiden rajaseudun vienalaiskylien ensimmäiset asukkaat olivat ilmeisesti Venäjän puolelta asepalvelusta paenneita eli piekloita. Ensimmäinen asukas tuli Tunkualta. Muuan Lari Siikow eli Tament (Tomenttei) Sikov saapui alueelle 1700-luvulla Suikujärveltä ja nai piikatyttö Toarien (Darja), jonka on väitetty olleen kuuluisan Arhippa Perttusen sisar. Pari muutti asumaan Kuivajärvenniemelle ja alkoi viljellä maata. Tament palveli Aliipei Ahtosella renkinä, ja häntä pilkattiin Huoviseksi (huovi = sotilas), minkä hän sittemmin omaksui nimekseen.[1][5] Vaikka Toarie Huoviselta kerättiin aikanaan vain neljä runoa, hänellä oli suuri vaikutus Kalevalan rakenteeseen, koska juuri hän kertoi joulukuussa 1845 D. E. D. Europaeukselle, että Joukahainen olisi ollut Pohjolan isäntä. Tämä sai Elias Lönnrotin siirtämään Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannan Kalevalan toisen painoksen alkuun, kun se Vanhassa Kalevalassa oli ollut vasta myöhemmin. Myöhemmin kylässä ovat käyneet lukuisat runonkerääjät, tärkeimpinä näistä A. A. Borenius, Genetz, Berner ja Samuli Paulaharju sekä valokuvaaja I. K. Inha.[2]
Kainuun vienalaiskylät poltettiin talvisodan aikana ja rakennettiin uudelleen 1940-luvulla. Tieyhteydet muualle Kainuuseen ja Suomeen olivat pitkään heikkoja: tie Kuivajärveltä Hietajärvelle valmistui vasta vuonna 1956.[5] Hietajärvellä eli myös viimeinen runonlaulaja Jussi Huovinen, joka nukkui pois suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta 2017 93 vuoden iässä.[4]
Hietajärven ja Kuivajärven kylien yhteinen hautausmaa sijaitsee Kuivajärven Kalmisaaressa. Entinen hautausmaa oli Vuokkijärven Kalmasaaressa, mutta se jäi vuonna 1922 Suomen ja Neuvostoliiton väliselle rajalinjalle.[6]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aivan näihin päiviin saakka Kainuun vienalaiskylissä on puhuttu karjalan kielen vienankarjalan murretta, joka eroaa suomesta niin paljon, ettei kielten keskinäinen ymmärrettävyys ole enää täydellinen. Karjalan kielen asema on ollut nykypäiviin asti heikko, eivätkä kaikki vanhimmat karjalaiset ymmärrä, miten heidän kielestään on yhtäkkiä tullut osa vaalittavaa kulttuuriperintöä.[1]
Pääosa Hietajärven karjalaisista asukkaista on ortodokseja. Runonlaulantaa on Kainuun vienalaiskylissä harjoitettu vielä viime aikoina. Ruokakulttuuriin kuuluvat sultsinat ja kalakukot.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kuiva- ja Hietajärvi suomussalmi.fi. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 23.2.2021.
- ↑ a b Kuivajärvi ja Hietajärvi juminkeko.fi. Viitattu 23.2.2021.
- ↑ Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.
- ↑ a b Jussi Huovinen 1924–2017 hs.fi. Viitattu 23.2.2021.
- ↑ a b Kainuun vienalaiskylät Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kalmosaari Ontrei Malisen Kantele -matkailureitti. Juminkeko-säätiö. Viitattu 10.11.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Palanen Vienaa Kainuussa, Hakkapeliitta, 08.05.1934, nro 19, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot