Hiekkautaka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiekkautaka
Hiekkautaka Charles Tate Reganin piirtämänä.
Hiekkautaka Charles Tate Reganin piirtämänä.
Uhanalaisuusluokitus

Puutteellisesti tunnettu [1]

Puutteellisesti tunnettu

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Kirjoahvenkalat Cichliformes
Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae
Suku: Otopharynx
Laji: selenurus
Kaksiosainen nimi

Otopharynx selenurus
Regan, 1922

Synonyymit[2]
  • Cyrtocara selenura (Regan, 1922)
  • Haplochromis selenurus (Regan, 1922)
Katso myös

  Hiekkautaka Wikispeciesissä

Hiekkautaka[3] (Otopharynx selenurus) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva kalalaji, joka elää kotoperäisenä Malawijärvessä. Sitä pidetään akvaariokalana.[1]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiekkautaka kasvaa 12–17 senttimetrin mittaiseksi. Koiraat ovat naaraita kookkaampia ja lisäksi koirailla on hieman pidemmät evät.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiekkautaka elää kotoperäisenä Malawijärvessä. Lajia tavataan koko järven alueelta, vaikkakin se on etelässä harvinainen. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut lajin puutteellisesti tunnetuksi. Hiekkautaka elää hiekkapohjalla 3–20 metrin syvyisessä vedessä.[1][5]

  1. a b c Konings, A.: Otopharynx selenurus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)
  2. Synonyms of Otopharynx selenurus FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)
  3. Varjo, Markku; Koli, Lauri ja Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 90. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  4. Otopharynx selenurus Nordiska Ciklidsällskapet. Viitattu 4.11.2023. (ruotsiksi)
  5. Otopharynx selenurus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)