Herta Bothe

Herta Bothe elokuussa 1945.

Herta Bothe (3. tammikuuta 1921 Teterow, Mecklenburg, Saksa – 16. maaliskuuta 2000) oli saksalainen toisen maailmansodan aikana keskitysleirivartijana toiminut SS-nainen. Hänet tuomittiin sodan jälkeen vankilaan sotarikoksista, mutta vapautettiin myöhemmin.

Vuonna 1938 (17-vuotiaana) Bothe auttoi isäänsä Teterowissa puukaupassa, ja sen jälkeen työskenteli tehtaassa ja Natsi-Saksan sairaaloissa sairaanhoitajana. Vuonna 1939 Bothesta tuli BDM:n jäsen, ja hän menestyi esimerkillisesti urheilussa.

Syyskuussa 1942 Bothe nimitettiin leirinvartijaksi Ravensbrückin keskitysleirille. Entinen sairaanhoitaja sai neljän viikon koulutuksen, jonka jälkeen hänet siirrettiin Aufseheriniksi Stutthofin leirille lähelle Danzigia (nykyinen Gdańsk). Siellä hänet tunnettiin ”Stutthofin sadistina”. Heinäkuussa 1944 Oberaufseherin Gerda Steinhoff lähetti hänet Bromberg-Ostin alaleiriin.

24-vuotias Bothe oli 21. tammikuuta 1945 mukana vankien kuolemanmarssilla Puolasta Bergen-Belseniin. Matkalla Bergen-Belseniin hän ja vangit olivat väliaikaisesti Auschwitzin keskitysleirillä ja saapuivat perille Bergen-Belseniin helmikuun lopussa 1945.

Leirissä Bothe oli 60 naisvangin päällikkö. Leiri vapautettiin 15. huhtikuuta 1945.

Bothen sanotaan olleen pisin nainen, joka pidätettiin. Bothe erosi myös muista SS-naisista, sillä hän ei käyttänyt mustia nahkasaappaita vaan siviilikenkiä. Liittoutuneiden sotilaat pakottivat hänet hautaamaan leirillä kuolleiden ruumiita. Hän muisteli 60 vuotta myöhemmin, etteivät työhön komennetut SS-sotilaat saaneet käyttää hansikkaita, ja hän pelkäsi saavansa lavantaudin. Hän sanoi, että ruumiit olivat niin mätiä, että raajat irtosivat hautaamisessa. Hän muisteli myös haudattavien olleen niin painavia, että hänen selkänsä kipeytyi. Hänet pidätettiin ja vietiin vankilaan Cellessa.

Belsen-oikeudenkäynnissä Bothen todettiin olleen ”julma leirinvartija”, ja hänet tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan vankien uhkailusta pistoolilla. Hänet vapautettiin vankilasta jo 1951 brittihallituksen armahtamana. Vapauduttuaan hän meni naimisiin ja vaihtoi nimensä Herta Langeksi.