Herralahden kenttä
| Herralahden kenttä | |
|---|---|
 |
|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti |
Pori  |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyöt aloitettu | 1934 |
| Avattu | 1935 |
| Remontoitu | 1970, 1979, 1990 |
| Omistaja | Porin kaupunki |
| Hoitaja | Porin kaupunki |
| Kenttä | Tekonurmi |
| Kustannukset | 430 000 mk (1935) |
| Arkkitehti | rakennusmestari K.A. Myntti |
| Käyttäjät | |
| Katsojakapasiteetti | |
|
Istumakatsomo n. 350, pengerkatsomo n. 1000–1500 henkeä. |
|
| Kentän mitat | |
|
Jalkapallokenttä 65*100 m |
|
 |
|
Herralahden kenttä on Porissa Herralahden kaupunginosassa sijaitseva jalkapallokenttä. Kenttä valmistui vuonna 1935, järjestyksessään toiseksi Porin keskusurheilukentäksi, jollaisena se toimi Porin stadionin valmistumiseen vuoteen 1964 saakka. Nykyään kenttä toimii ainoastaan jalkapallokenttänä, joitakin koululais- ja harrasteliikuntatapahtumia lukuun ottamatta.
Kentän käyttäjiä 2000-luvulla ovat olleet muun muassa FC Jazzin edustusjoukkue, Porin Palloilijat, NiceFutis ja Pori Bears. Kenttä toimii myös yhtenä vuosittaisen Pori Cup -juniorijalkapalloturnauksen näyttämönä.
Pääsarjatason jalkapalloa kentällä on pelannut RU-38 kausina 1959 ja 1960. Toiseksi korkeinta sarjatasoa on pelannut viimeksi PPT vuonna 1990. Kentällä on järjestetty myös muutamia yleisurheilu- ja jalkapallomaaotteluita.
Kalevan kisat Herralahdessa järjestettiin vuonna 1953.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herralahden kentän rakentaminen aloitettiin keväällä 1934. Kentän piirustukset oli kaupungin rakennusmestari K. A. Myntti laatinut vuotta aiemmin. Herralahteen rakennettava stadion korvasi vuonna 1909 valmistuneen Tiilimäen urheilukentän Porin keskusurheilukenttänä. Tiilimäen kenttä ei kooltaan vastannut enää 1930-luvun vaatimuksia ja lisäksi se oli kunnoltaan päässyt rapistumaan pahoin.
Uuden kentän paikaksi valikoitui 5. kaupunginosan ja Aittaluodon väliin jäävä alue, jossa sijaitsi jo vuonna 1929 valmistunut, Pallokentän nimella tunnettu hiekkapintainen jalkapallokenttä. Alue oli vielä parikymmentä vuotta aiemmin ollut Kokemäenjoen lahti, joka oli saatu kuivatettua 30-luvun alkuun mennessä.
Kenttä valmistui kesällä 1935, käsittäen 500 hengen katetun katsomon, kolme pukuhuonetta, pesu-ja suihkuhuoneen sekä yleisökäymälät. 64*100 m:n kokoista nurmikenttää kiersi kuusi juoksurataa. Avajaiskilpailuina järjestettiin Suomen ja Viron välinen yleisurheilumaaottelu 17.–18. elokuuta 1935.
Talvisodan aikana kenttä kärsi vaurioita vihollisen pommituksissa. Aittaluodossa sijaitseviin Rosenlewin tehtaisiin tarkoitettuja lentopommeja harhautui myös Herralahteen, aiheuttaen pahoja vaurioita muun muassa kentän viemäröintiin. Tämän johdosta isot tulvat vaivasivatkin ajoittain kenttää.
Porin stadionin valmistuttua vuonna 1964 Herralahti menetti asemansa kaupungin ykkösareenana. Tulvimisen ansiosta vaurioita kärsinyt nurmi ja vanhanaikaiseksi jääneet kylmät pukuhuonetilat karkottivat myös jalkapalloilijat enenevissä määrin Stadionin käyttäjiksi. Herralahtea käyttivät enää juniori- ja alasarjajoukkueet.
Vuonna 1979 alkuperäinen puukatsomo sekä pukuhuoneet purettiin ja tilalle rakennettiin kentän nykyinen huoltorakennus. Katsomoiksi tuotiin siirrettävät teräsrunkoiset katsomorakennelmat. Viimeisin suuri remontti kentällä tehtiin vuosina 1989-1990, jolloin kentän ympärille rakennettiin teräsaita ja pengerkatsomo sekä jalkapallonkentän nurmi uusittiin.
Yleisöennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herralahden kentän yleisöennätys on tiettävästi vuoden 1953 Kalevan kisoista. Kisojen toisena kilpailupäivänä sunnuntaina 16. elokuuta paikalla oli 11 312 maksanutta katsojaa.[1]
Jalkapallo-otteluiden yleisöennätys on 5 214, 17. lokakuuta 1965 SM-sarjan nousukarsintaottelusta RU-38–TPS. Skandaalinkäryinen ottelu päättyi tuolloin vierasjoukkueen 2–1-voittoon. Ratkaiseva maali syntyi ottelun loppuhetkillä rangaistuspotkusta. Seuraavana päivänä julkaistu sanomalehtikuva osoitti kuitenkin vääjäämättömästi, että rike tapahtui selvästi rangaistusalueen ulkopuolella.
Sota-ajan jalkapallo-ottelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herralahden kentän erikoisuutena voidaan pitää jatkosodan aikana pelattuja jalkapallo-otteluita, joissa kohtasivat porilaiset ja porilaisista pelaajista kootut joukkueet ja Porin lentokenttää tukikohtanaan pitäneistä Natsi-Saksan ilmavoimien joukoista kootut joukkueet. Osa otteluista pelattiin myös viereisellä Pallokentällä. Tällaisia otteluita tiedetään pelatun vuosina 1942–1943 ainakin 13 kappaletta.
Chilen olympiajoukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mielenkiintoinen yksityiskohta Herralahden kentän historiassa on myös siellä 22. heinäkuuta 1952 pelattu ystävyysottelu Porin kaupunkijoukkueen ja Chilen olympiajoukkueen välillä. Chile oli pudonnut vajaata viikkoa aikaisemmin Helsingin kesäolympialaisten jalkapalloturnauksesta. Chilen lisäksi myös muille avauskierroksella pudonneille joukkueille järjestettiin ystävyysotteluita eri puolella maata. Muun muassa Itävalta kohtasi Raumalla paikallisen joukkueen.
Chile kukisti Porin Palloilijoiden, PPT:n, RU-38:n ja Kärppien pelaajista kootun joukkueen maalein 5–1. Porin joukkueen nimekkäin pelaaja oli myöhemmin kaupungin ensimmäisenä A-maajoukkuejalkapalloilijana tunnettu Erkki Harell.
Jalkapallomaaottelut Herralahdessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Maajoukkue | Vastustaja | Tulos | Yleisöä |
|---|---|---|---|---|
| 1954 | U21 |  Ruotsi |
3–0 | 3 450 |
| 1959 | B | Ruotsi |
2–2 | 4 980 |
| 1962 | U21 |  Norja |
1–1 | 1 828 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jussi Koivuniemi: Joen rytmissä: Porin kaupungin historia 1940–2000. Porin kaupunki. Pori 2004.
- Porilaista jalkapallohistoriikkia (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Palloliiton Satakunnan piirin historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hermo, Harri: Kisat isolla koolla – 100 vuotta Kalevan Kisoja Porissa, s. 34, 52. Määritä julkaisija! ISBN 978-952-93-5709-3