Herra, kädelläsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herra, kädelläsi
säveltäjä Pekka Simojoki
sanoittaja Anna-Mari Kaskinen
virsikirjan numero 517
virsikirjaan 1986

Herra, kädelläsi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 517. Sanat virteen on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen ja sävelen Pekka Simojoki. Virsi syntyi kun työpari huomasi sattumalta valmiiksi tehtyjen tekstin ja sävelmän sopivan hyvin yhteen. Virsi on suosittu niin kaste- ja konfirmaatiotilaisuuksissa kuin häissä ja hautajaisissakin.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pekka Simojoki
Anna-Mari Kaskinen

Sanat virteen on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen ja sävelen Pekka Simojoki. Kaskinen ja Simojoki ovat kirjoittaneet yhdessä useita virsiä ja muuta hengellistä musiikkia.[1] "Herra, kädelläsi" oli työparin ensimmäinen yhteinen laulu.[2] Simojoki oli esitellyt uutta melodiaansa Kaskiselle, kun tämä esitteli kirjoittamaansa runoa. Yhdessä he huomasivat niiden yllättäen sopivan hyvin yhteen. Kun Simojoki vielä ehdotti, että kertosäkeeksi tulisi "Minun onneni on olla Jumalaa lähellä" (vrt. Ps. 73:28), oli virsi saanut muotonsa.[1] Aluksi virsi päätyi opiskelijailtaan.[3] Vuonna 1981 se laulettiin Kotkassa vietetyn Afrikkalaisen gospelmessun saarnalauluna.[1] Sittemmin se julkaistiin Nuoren seurakunnan veisukirjassa vuonna 1985 ennen päätymistään virsikirjaan vuonna 1986.[4] Virren lisääminen virsikirjaan oli varsin toivottua sekä seurakuntien että muiden tahojen palautteissa ja siitä tuli hyvin suosittu.[5][3]

Alun perin virressä oli vain kolme säkeistöä, joiden teemat ovat asuminen, ilo ja suru. Neljäs säkeistö, joka kertoo kuolemasta,[3] lisättiin virteen jotta sen sanoma kattaisi koko ihmisen elämänkaaren. Neljäs säkeistö laulettiin ensimmäisen kerran Aaro Hellaakosken lesken Lempi Hellaakosken, joka oli Kaskinen vuokraemäntä, hautajaisissa vuoden 1984 kesällä.[1] Virsikirjaan ensimmäisen säkeistön "Se on turvallisin käsi päällä maan" lyheni virsikirjavaliokunnan aloitteesta muotoon "turvallisin käsi päällä maan". Kirkolliskokous oli jo ehtinyt hyväksyä virren alkuperäiset sanat, ja virsikirjavaliokunnan olisi pitänyt yksilöidä tekemänsä muutos asianmukaisella tavalla. Näin ei kuitenkaan käynyt.[6] Valiokunnan "unohduksesta" huolimatta virsi on virsikirjassa sen ehdottamilla sanoilla.[1]

Virsi kirjoitettiin alun perinkin juuri nuortenvirreksi[2], ja sellaiseksi se on luokiteltu myös virsikirjassa.[1] Virren kantava voima ovatkin nuoren ihmisen ajatukset elämästä ja uskosta. Ihmiselämän nähdään olevan Jumalan antamalla perustalla, Jumalan kämmenellä. Koko elämä eletään Jumalan silmien alla ja Jumalalta saadaan kaikki elämässä. Kovin monitulkintaiseksi virttä ei voi kutsua. Anna-Mari Kaskinen on kutsunut sitä "eräänlaiseksi uskontunnustukseksi".[3]

Teologian opiskelijoiden keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan se on teologien suosituin virsi.[7] Virren sanat sopivat moneen tilanteeseen ja sitä lauletaan niin kaste- kuin konfirmaatiotilaisuuksissakin sekä häissä ja hautajaisissa.[8] Kanttoreille tehdyssä kyselytutkimuksessa se osoittautui siunaustilaisuuksien viidenneksi käytetyimmäksi alkuvirreksi. Muulla kuin alkuvirren paikalla se oli seitsemänneksi suosituin.[9] Ruotsalainen Kyrkans Tidning -lehti teki vuonna 2018 tutkimuksen virsien käytöstä kirkollisissa toimituksissa. Kyselyyn vastasi 1500 pappia ja kirkkomuusikkoa. Vastaajista monet vastasivat että "Herra, kädelläsi" -virsi kuului Ruotsin kirkon virsikirjan ”kätkettyihin aarteisiin”, ja se oli toiseksi suosituin virsistä, joita vastaajien mukaan tulisi käyttää useammin.[10]

Suomen ruotsinkieliseessä virsikirjassa virsi on Per Harlingin kääntämänä numerolla 914: "Gud, i dina händer".[11] Sama versio on myös Ruotsin kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa numerolla 769.[12] Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi on niin suomen- kuin ruotsinkielisenä numerolla 738. Tanskankielinen käännös "Gud, i dine hænder er det godt at bo" on virsirunoilija Holger Lissnerin tekemä.[13][14] Saksaksi virren on kääntänyt Fritz Baltruweit (de) nimellä "Gott, in deinen Händen".[15] Se löytyy laulukirjasta Durch Hohes und Tiefes (numerolla 307) ja kokoelmasta Ich sing dir mein Lied.[16][15] Jälkimmäinen sisältää myös Harlingin tekemät englanninkieliset sanat.[15] Saksankielinen käännös on käytössä ainakin Saksan suomalaisissa seurakunnissa.[17] Lisäksi virsi on käännetty ainakin espanjaksi ("Dios entre tus manos") ja portugaliksi ("Deus entre tuas mãos quero eu habitar").[18][19]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kiiski, Jouko: Teologian opiskelijat ja virret: ovatko virret aarteita vai museotavaraa? (Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 37) Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2014. ISSN 2341-7641 ISBN 978-951-693-335-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 23.3.2020).
  • Ruonakoski, Leevi: Virsitekstien muotoutuminen virsikirjaehdotuksesta vuoden 1986 virsikirjaan. (Kirkon tutkimuskeskuksen www-julkaisuja 30) Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2012. ISSN 1459-2703 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 23.3.2020).

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Virsi 517; Herra, kädelläsi - Virsikirja.fi Virsikirja.fi. 25.6.2019. Viitattu 23.3.2020.
  2. ↑ a b Ruonakoski 2012, s. 37
  3. ↑ a b c d Mäkinen, Salla-Maija: Taivasmatka Jumalan kämmenellä Nuotta.com. 29.3.2018. Arkistoitu 23.3.2020. Viitattu 24.3.2020.
  4. ↑ Kiiski 2014, s. 65
  5. ↑ Ruonakoski 2012; s. 38, 52
  6. ↑ Ruonakoski 2012, s. 78–79.
  7. ↑ Kiiski 2014, s. 2
  8. ↑ Kirjavala, Verna: Sana sunnuntaiksi: Onneni on olla Kouvolan Sanomat. 21.1.2018. Viitattu 24.3.2020.
  9. ↑ Grundstén, Anne-Marie: Hautausmusiikki ja sen valinta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa: kanttorien näkemyksiä musiikin toteutuksesta vuoden 2003 käsikirjauudistuksen jälkeen, s. 110–111. (Studia Musica 71) Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2017. ISSN 0788-3757 ISBN 978-952-329-073-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 23.3.2020).
  10. ↑ Lättsjunget avgör val av psalm Syyskuu 2019. Kyrkans Tidning-lehti. Viitattu 27.3.2020.
  11. ↑ Psalm 914; Gud, i dina händer Evl.fi. Viitattu 23.3.2020. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Månadens psalm - juni Svenska kyrkan. Viitattu 24.3.2020. (ruotsiksi)
  13. ↑ Gud i dine hænder salmedatabasen.dk. Arkistoitu 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020. (tanskaksi)
  14. ↑ Festgudstjeneste ved genindvielsen af Nørre Snede Kirke docplayer.dk. Viitattu 27.3.2020. (tanskaksi)
  15. ↑ a b c Baltruweit, Fritz (toim.): Ich sing dir mein Lied. (Meine Lieder 2) Düsseldorf: Tvd Verlag GmbH, 2013. ISBN 978-3-926512-95-6 (saksaksi)
  16. ↑ Durch Hohes und Tiefes Bundes-ESG. Viitattu 23.3.2020. (saksaksi)
  17. ↑ Lukkari, Päivi: Saksalais-suomalainen ripari tarjoaa ikkunan uusiin kulttuureihin Kirkonkello. 10.9.2019. Viitattu 23.3.2020.
  18. ↑ Tiempo de Oración - Propuesta semanal para 27/01 16.8.2016. Iglesia Evangélica Metodista Argentina. Viitattu 23.3.2020. (espanjaksi)
  19. ↑ Deus entre tuas mãos quero eu habitar Portal Luteranos. Viitattu 23.3.2020. (portugaliksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Herra,_kädelläsi&oldid=22657826”