Hernekirva
| Hernekirva | |
|---|---|
-PLoS.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
| Tribus: | Macrosiphini |
| Suku: | Acyrthosiphon |
| Alasuku: | Acyrthosiphon |
| Laji: | pisum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acyrthosiphon pisum |
|
| Katso myös | |
Hernekirva (Acyrthosiphon pisum) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Se on merkittävä herneen ja sinimailasen viljelyn tuholainen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hernekirvan siivettömät yksilöt ovat kookkaita, päärynänmuotoisia, kiiltäviä ja väriltään vaaleanvihreitä tai vaaleanpunaisia. Verkkosilmät ovat kirkkaanpunaiset. Tuntosarvet ovat vähintään ruumiin pituiset. Tuntosarvet, raajat ja vaharauhasputket ovat vaaleat, mutta tuntosarvien jaokkeiden kärjet ovat tummat, samoin säärten ja vaharauhasputkien kärkiosat. Takaruumiin kärjessä on pitkä, vaalea ja teräväkärkinen cauda. Vaharauhasputket ovat 1,2–1,9 kertaa caudan pituiset. Keskenkasvuiset yksilöt ovat jauheisen vahapeitteisiä. Siivekkäiden yksilöiden pää ja keskiruumis ovat vain hieman takaruumista tummemmat. Koiraat ovat siivettömiä. Ruumiin pituus 2,4–5,0 mm.[1][2]
Kromosomiluku 2n=8.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hernekirva on levinneisyydeltään jokseenkin kosmopoliitti[1] ja myös Suomessa sitä on tavattu koko maassa[3]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hernekirva elää erilaisilla luonnonvaraisilla ja viljellyillä hernekasveilla ja niille kelpaavat sekä ruoho- että puuvartiset lajit. Kirvat elävät kolonioina lehtien alapinnoilla, versojen kärjissä, kukinnoissa sekä kehittyvissä paloissa ja aiheuttavat kasviin kasvuhäiriöitä. Häirittynä kirvat pudottautuvat maahan. Laji on holosyklinen eli naaraat lisääntyvät neitseellisesti synnyttäen eläviä poikasia, mutta syksyllä syntyy myös koiraita, jotka pariutuvat naaraiden kanssa ja nämä naaraat munivat. Keväällä laji elää luonnonvaraisilla hernekasveilla, mutta kesän aikana syntyy siivekkäitä yksilöitä, jotka siirtyvät uusille elinpaikoille mukaan lukien kasvimaat ja viljelmät. Hernekirva talvehtii munana.[1][4][5]
Hernekirvan arvellaan levittävän ainakin 40 kasvien virustautia.[6]
Suomessa hernekirvan kemiallinen torjunta voi olla joskus tarpeen.[7][5]
Ravintokasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hernekirvan ravintokasveja ovat monet hernekasvit (Fabaceae), etenkin mailaset (Medicago), mesikät (Melilotus), apilat (Trifolium) ja maitteet (Lotus).[2] Kuivissa olosuhteissa sitä on tavattu myös eräiltä muilta kasveilta, kuten lutukalta (Capsella bursa-pastoris)[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Aphids on Worlds Plants (englanniksi)
- ↑ a b Aphid identification (englanniksi)
- ↑ Suomen kirva-atlas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ HYPP Zoology
- ↑ a b MTT
- ↑ AphID (englanniksi)
- ↑ farmit.net (Arkistoitu – Internet Archive)