Herman Holmberg
Herman Wilhelm Holmberg (käytti Saksassa peitenimeä Hoffman) (12. heinäkuuta 1877 Espoo – 28. maaliskuuta 1949) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Henrik Wilhelm Holmberg ja Amanda Matilda Weckström. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Aino Aleksandra Aaltosen kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Holmberg kävi kansakoulun ja suoritti Helsingin merikoulussa alaperämiestutkinnon vuonna 1901 ja perämiestutkinnon vuonna 1903 sekä merikapteenintutkinnon vuonna 1906.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Holmberg palveli useilla Suomen höyrylaiva osakeyhtiön laivoilla toisena ja ensimmäisenä perämiehenä vuosina 1906–1914 ja oli höyrylaiva S/S Castorin ensimmäisenä perämiehenä kun ensimmäinen maailmansota alkoi ja alus takavarikoitiin Bremenissä ja hän itse tuli internoiduksi. Hänen onnekseen hänelle tuli mahdollisuus päästä vapauteen liittymällä vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 27. syyskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Holmberg saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan aluksi ampumatarvikeupseeriksi 12. jääkäripataljoonan esikuntaan, josta hänet siirrettiin huhtikuussa 2. Jääkärirykmentin intendentiksi. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella ja sotatoimiin Karjalankannaksella.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Holmberg palveli sisällissodan jälkeen edelleen 2. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Porin jalkaväkirykmentti n:o 2. Hän toimi rykmentissä 7. komppanian nuorempana upseerina. Armeijasta hän erosi 5. marraskuuta 1918 ja siirtyi 4. huhtikuuta 1919 Merenkulkuhallituksen palvelukseen, jossa hänet sijoitettiin varastokonttorin varastonhoitajaksi. Hänet haudattiin Espoon tuomiokirkon hautausmaalle.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
    |
|