Herkuleen superjoukko
Herkuleen superjoukko (SCl 160) viittaa kahden galaksin joukkoon lähellä superjoukkoa.[1]
Muihin paikallisiin superklusteriin verrattuna Hercules pidetään erityisen suurena, sillä sen halkaisija on noin 330 milj. valovuotta.
Pohjoinen supertyhjiö sijaitsee superklusterien edessä ja on yhtä suuri kuin superklusterit itse.[2] Jäsengalaksien punasiirtymät ovat välillä 0,0304 ja 0,0414.[3]
Alue sisältää Abell 2147, Abell 2151 (Herculeen klusteri), ja Abell 2152 galaksiklusteri.[4][5] Äärimmäisen pitkä galaksifilamentti on löydetty, joka yhdistää tämän klusterin ryhmän galaksiin Abell 2197 ja Abell 2199 pariksi.[5] Abell 2162 läheisessä tähdistössä Corona Borealis on myös jäsen.[6]
Herkuleen superjoukko on lähellä Koman superjoukkoa, auttaa muodostamaan osan CfA2 Suuri seinä.[7]
1930-luvulla, Harlow Shapley tutki galaksien jakautumisen rakennetta alueella Herkuleen tähdistö, ja oli luultavasti ensimmäinen, joka havaitsi superklusterin olemassaolon tällä alueella. Tämä vahvistettiin kuitenkin vasta 1970-luvulla. Vuonna 1976 Massimo Tarenghi ehdotti, että A2151-klusteri oli osa yhtä superklusteria, ja Viroan konferenssissa vuonna 1977, hän yhdessä useiden muiden tähtitieteilijöiden kanssa esitti todisteita siitä, että se todellakin oli superklusteri, joka ilmestyi alueelle.[1]
See also
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]References
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Atlasoftheuniverse.com: The Hercules Superclusters atlasoftheuniverse.com. Viitattu 19.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Physics.gmu.edu: Astronomy Supplement – A Universe of Galaxies physics.gmu.edu. 9.3.1999. Viitattu 19.11.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Investigation of properties of galaxy clusters in the Hercules supercluster region. Astronomy Letters, 2013, 39. vsk, nro 1, s. 1–16. doi:10.1134/S1063773712120043 (englanniksi)
- ↑ Program 48: Hercules Supercluster Tdc-www.harvard.edu. Viitattu 19.11.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Voids and Superclusters Netfiles.uiuc.edu. Viitattu 19.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Optical and X-Ray Clusters as Tracers of the Supercluster-Void Network. I. Superclusters of Abell and X-Ray Clusters. The Astronomical Journal, 2001, 122. vsk, nro 5, s. 2222–2242. doi:10.1086/323707 (englanniksi)
- ↑ Clusters and Superclusters of Galaxies Ned.ipac.caltech.edu. Viitattu 19.11.2011.