Herbert Plumer

Herbert Plumer vuonna 1918. William Orpenin maalaama muotokuva.

Herbert Charles Onslow Plumer, Plumerin 1. varakreivi (13. maaliskuuta 1857 Torquay – 16. heinäkuuta 1932 Lontoo) oli brittiläinen sotamarsalkka, joka palveli komentajana ensimmäisessä maailmansodassa.

Pulmer kävi Etonin sisäoppilaitoksen ja aloitti vuonna 1876 sotilasuransa 65. jalkaväkirykmentin aliluutnanttina. Hän yleni vuonna 1900 everstiksi, 1902 kenraalimajuriksi, 1908 kenraaliluutnantiksi ja 1915 kenraaliksi, minkä ohella hänet aateloitiin 1906. Toisessa buurisodassa Plumer johti jalkaväkikolonnaa ja osallistui piiritetyn Mafekingin vapautukseen. Sittemmin hän toimi prikaatin- ja divisioonankomentajana sekä vuodesta 1911 Britannian kotijoukkojen komentajana. Ensimmäisessä maailmansodassa Plumer nimitettiin toukokuussa 1915 länsirintamalle sijoitetun Britannian toisen armeijan komentajaksi, ja hän johti sitä seuraavat kaksi vuotta Flanderin Ypresissä. Kuuluisin hänen johtamansa operaatio oli 7. kesäkuuta 1917 brittien hyökkäyksellä käynnistynyt Messinesin taistelu. Tarkoin suunniteltu hyökkäys alkoi 19 miinan valtavalla räjäytyksellä, jonka on sanottu aiheuttaneen siihen mennessä voimakkaimman ihmisen tuottaman äänen. Operaatio oli menestys, sillä hyökkäyksen tavoitteet saavutettiin nopeasti vähäisin tappioin. Sen jälkeen Plumer siirrettiin Hubert Goughin tilalle johtamaan huonosti sujunutta Passchendaelen hyökkäystä. Plumer onnistui kääntämään tämänkin taistelun jonkinlaiseksi menestykseksi, mutta tällä kertaa tappiot olivat hyvin suuret.

Plumer siirrettiin marraskuussa 1917 Italiaan 14. armeijakunnan komentajaksi, tarkoituksenaan palauttaa järjestys rintamalle italialaisten kärsittyä katastrofaalisen tappion Caporetton taistelussa. Maaliskuussa 1918 hän palasi länsirintamalle, jossa komensi toista armeijaa sodan loppuun asti. Hänen joukkonsa joutuivat torjumaan saksalaisten suurhyökkäystä keväällä 1918. Sodan päätyttyä Plumer toimi joulukuusta 1918 huhtikuuhun 1919 Britannian miehitysjoukkojen komentajana Reinillä. Vuonna 1919 hänet ylennettiin sotamarsalkaksi ja hänestä tehtiin paroni Plumer of Messines and Bilton. Vuosina 1919–1924 hän toimi Maltan sotilaskuvernöörinä ja ylipäällikkönä, ja vuodesta 1925 korkeana edustajana (High Commissioner) Palestiinassa. Eläkevuosinaan Plumer toimi aktiivisesti parlamentin ylähuoneessa. Hänet korotettiin vuonna 1929 varakreiviksi.

Plumer johti vuonna 1927 Ypresiin pystytetyn Meninin portin paljastustilaisuutta. Hän kuoli vuonna 1932 ja hänet haudattiin Westminster Abbeyyn.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herbert Plumer Wikimedia Commonsissa