Hera Lakinian temppeli (Kroton)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hera Lakinian temppeli
Ναὸς τῆς Ἥρας Λακινίας
Hera Lakinian temppelin rauniot.
Hera Lakinian temppelin rauniot.
Sijainti Capo Colonna, Crotone, Crotonen maakunta, Calabria, Italia
Koordinaatit 39°01′35″N, 17°12′18″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi 600-luku eaa. / 400-luku eaa.
Tyylisuunta doorilainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hera Lakinian temppeli (m.kreik. Ναὸς τῆς Ἥρας Λακινίας, Naos tēs Hēras Lakinias) oli antiikin aikainen Hera Lakinialle omistettu kreikkalainen temppeli, joka sijaitsi Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa lähellä Krotonin kaupunkia.[1][2][3]

Hera Lakinian temppelin paikka eli Lakinian niemi oli Suur-Kreikan kreikkalaisten tärkein kultti- ja kokoontumispaikka. Vergiliuksen mukaan paikalla olisi ollut pyhäkkö jo Aineiaan retkien aikaan, ja Dionysios Halikarnassoslaisen mukaan siellä oli heeroksen pyhäkölle omistama malja.[4] Erään perinteen mukaan pyhäkkö olisi ollut Herakleen perustama, toisen mukaan puolestaan Lakinioksen (tai Lakinoksen), joka asui paikalla Herakleen käydessä, ja josta koko niemi sai nimensä. Kolmannen version mukaan sen olisi omistanut Heralle Thetis. Myytit saattavat kertoa siitä, ettei pyhäkkö ollut kreikkalaisten perustama näiden asutettua alueen, vaan paikka oli pyhitetty jo aiemmin; sen alkuperä oli mahdollisesti pelasgilainen.[2]

Ennallistuspiirros Hera Lakinian temppelistä.

Historiallisesti tiedetään, että temppeli oli rakennettu paikalle alun perin arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. ja uusittu klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla. Temppeli toimi Italian kreikkalaiskaupunkien liiton keskuksena.[3] Paikalla järjestettiin uskonnolliset juhlat ja kisat, ja sinne tehtiin merkittäviä votiivilahjoituksia. Juhlasta tuli paikka, jossa alueen kreikkalaiskaupungit esittelivät kukoistuskautenaan suuruuttaan ja vaurauttaan.[2]

Zeuksis valitsee mallia Heleneä esittävälle maalaukselleen. François-André Vincent, 1789.

Pyrrhos säästi temppelin sotaretkensä aikana. Hannibal kiinnitti toisen puunilaissodan aikaan huomiota temppelin aarteisiin, mutta Cicero kertoo hänen saaneen unessa varoituksen olla koskematta niihin.[5] Sen sijaan Hannibal lahjoitti temppelille pronssitaulun, jossa kuvattiin hänen sotaretkensä Iberiassa ja Italiassa sekä hänen joukkojensa suuruus. Historioitsija Polybios käytti sitä lähteenään ja mainitsee sen usein.[2][6] Quintus Fulvius Flaccus ryösti temppelin katon marmorilaatat vuonna 173 eaa. tarkoituksena käyttää niitä Fortuna Equestriksen temppelissä, jota hän rakennutti Roomaan. Rooman senaatti kuitenkin tuomitsi teon ja määräsi laatat palautettaviksi.[2]

Sextus Pompeius ryösti temppelin lopulta vuonna 36 eaa. Strabon kuvaa temppelin olleen olemassa vielä hänen aikanaan, joskin menettäneen vaurautensa. [2]

Temppeli sijaitsi Lakinian niemellä, nykyisellä Capo Colonnan niemellä, noin kymmenen kilometriä Krotonin kaupungista etelään. Jälkimmäisessä rakennusvaiheessaan temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 × 16 pylvästä ja itäpäässä tuplapylväikkö Sisilian arkaaisten temppeleiden tyyliin. Pylväistä vain yksi on säilynyt; toisen kerrotaan olleen pystyssä vielä 1700-luvun puolessa välissä. Temppelin temenos-alueella oli myös propylon-sisäänkäynti, stoa eli pylväshalli, papiston rakennus sekä aarrekammioita. Pyhäkön peribolos-muuria on säilynyt parhaimmillaan seitsemän metrin korkeudelta. Sijaintipaikassaan temppeli on toiminut tärkeänä merkkinä merenkulkijoille.[1][2]

Temppelin tiedetään olleen koristeltu krotonilaisten kustantamin maalauksin, joista merkittävin oli Zeuksiin tekemä Heleneä esittänyt maalaus. Zeuksiin kerrotaan käyttäneen sen mallina viittä krotonilaista neitoa, koska kukaan ei ollut yksinään tarpeeksi kaunis. Temppelin kerrotaan omistaneen karjaa, joka käyskenteli sen läheisyydessä olleessa lehdossa tai metsässä, ja jonka tuotolla pyhäkköön tehtiin kokonaan kultaa ollut pylväs.[2]

  1. a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KROTON (Crotone) Calabria, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Smith, William: ”Croton or Crotona”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b Sanctuary of Hera Lacinia, Croton Classics and Ancient History, University of Warwick. Viitattu 14.2.2022.
  4. Vergilius: Aeneis 3.552; Dionysios Halikarnassoslainen 1.52.
  5. Cicero: Ennustamisesta (De divinatione) 1.2.4.
  6. Polybios: Historiai 3.33, 3.56.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]