Hentohelmililja
| Hentohelmililja | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Alaheimo: | Scilloideae |
| Suku: | Helmililjat Muscari |
| Laji: | botryoides |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Hentohelmililja (Muscari botryoides) on myrkyllinen monivuotinen sipulikasvi. Se on kooltaan matala, kukkavarsi on noin 10–25 senttimetriä.[1]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hentohelmililjan kukkavana on noin 10–25 cm korkea. Lehdet ovat tyvessä ruusukkeena, 2–3 kpl, jäykkiä, pystyjä. Lapa on tasasoukka ja vastapuikeita, litteitä, silposuonisia, ehytlaitaisia ja keulakärkisiä. Kukinto on tiheä, 2–7 cm pitkä, vanhemmiten pitenevä ja harveneva latvaterttu. Kukat ovat lyhytperäisiä ja nuokkuvia. Kehä on yhdislehtinen ja sen ahdassuiset, yleisimmin siniset tai joskus valkoiset kukat ovat pallomaisia ja noin 2,5–5 mm pitkiä. Heteitä kukassa on kuusi. Sikiäin on kehänpäällinen, emiö puolestaan yksivartaloinen.[2][1]
Kukkii touko-kesäkuussa. Hedelmä on pyöreä, 4–6 mm pitkä, 3-särmäinen kota. Hyönteispölytteinen, mutta Suomessa ei lisäänny siemenistä vaan ainoastaan sipuleista.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myrkyllinen hentohelmililja on Suomessa lähinnä puutarhakasvi. Muuallakin sen elinympäristöä ovat puistot ja puutarhat, usein viljelyjäänne tai -karkulainen. Yleislevinneisyydeltään se on luonnonvarainen Etelä-Euroopassa ja Etu-Aasiassa.[1][2]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Laji.fi: Hentohelmililja (Muscari botryoides) Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 9.12.2017.
- ↑ a b c Luontoportti: Hentohelmililja (Muscari botryoides) luontoportti.com. Viitattu 9.12.2017.