Henry Gibson (valtionagronomi)
Henry Gibson (1822–1881)[1] oli valtionagronomi Suomessa. Hän oli skotlantilaissyntyinen ja muutti ensin kynnönneuvojaksi Degeberga jordbruksskolaan Ruotsiin ja sittemmin 1859 Suomeen, jossa[2][3] hän ja Holsteinista 1850-luvun lopulla Suomeen muuttanut Carl Hornbostel saivat ensimmäiset Suomen valtionagronomin virat[4]. Gibsonin, samoin kuin toistenkin valtionagronomien, työ käsitti etupäässä kiertosuunnitteluja ja yleisiä tilanhoito-, osaksi myös salaojitussuunnitteluja suurtiloilla. Usein hän johti töitä itse. Käytännölliseen maatalouteen hän olikin hyvin perehtynyt, mutta hänen teoreettiset tietonsa olivat verrattain heikot. Hän työskenteli pääasiallisesti Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneissä, ja monilla tiloilla hän vaikutti huomattavalla tavalla maatalouden kehitykseen, varsinkin kokonaistuotannon kohoamiseen.[2]
Gibsonin uskotaan suunnitelleen Noormarkun vesisahan.[5] Hän on suunnitellut ruukkialueelle Noormarkun ensimmäisen kansakoulun[6] sekä Leineperiin useita rakennuksia K. J. Lönegrenin toimeksiannosta.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Iso tietosanakirja. (Osa 3, palsta 1269) Helsinki: Otava, 1932.
- ↑ a b Gibson, Henry Tietosanakirja osa 2, palsta 1458, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
- ↑ Lars Zilliacus, Finska Hushållningssällskapets arkiv och skrifter II, s. 125 Åbo Akademis förlag, 2003 ISBN 952-765-110-4
- ↑ Hornbostel, Carl Tietosanakirja osa 2, palsta 590, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
- ↑ Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset, RKY, Museovirasto, viitattu 12.4.2020
- ↑ Marianna Lehtiö, Koivukujan ja Huvikummun Päiväkotien varajohtajan opas s. 24 Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2019, viitattu 12.4.2020
- ↑ Leineperin osayleiskaavan selostus, ehdotus 17.10.2006 Ulvilan kaupunki, viitattu 12.4.2020