Henrik Wilhelm Johan Zilliacus

Henrik Wilhelm Johan Zilliacus (24. kesäkuuta 1823 Pyhäjärvi Vpl – 2. elokuuta 1887 Ruokolahti) oli suomalainen juristi, virkamies, senaattori ja valtiopäivämies.

H. W. J. Zilliacuksen vanhemmat olivat henkikirjuri ja kuvernementinsihteeri Petter Vilhelm Zilliacus sekä Elisabet Ulrika Wolter. Zilliacus kävi koulua aluksi Käkisalmella ja kirjoitti vuonna 1840 ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1845 ja maisteriksi 1847 sekä molempain oikeuksien kandidaatiksi 1850. Molempain oikeuksien tohtoriksi hän väitteli vuonna 1860. Zilliacus työskenteli vuodesta 1852 alkaen senaatin talousosaston ylimmäisenä kamarikirjurina, vuosina 1854–1858 Maanmittauksen ja metsänhoitolaitoksen ylihallituksen kanslistina, vuonna 1857 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen sihteerinä sekä vuodesta 1858 Suomen Pankin sihteerinä ja vuodesta 1862 ensimmäisenä kamreerina.

Zilliacus nimitettiin vuonna 1866 Helsingin kunnallispormestariksi, vuonna 1873 prokuraattorin apulaiseksi ja vuonna 1875 senaatin talousosaston jäseneksi ja siviilitoimituskunnan apulaispäälliköksi. Hän oli porvarissäädyssä Helsingin edustaja vuoden 1872 valtiopäivillä, joilla hän toimi myös säädyn puhemiehenä.

Zilliacuksen puoliso oli Äyräpään kruununvoudin tytär Ida Charlotta Söderhjelm. Heidän lapsiaan olivat kirjailija ja aktivistipoliitikko Konni Zilliacus sekä lääkäri Henrik Johan Wilhelm Zilliacus. Senaattori Gustaf Adolf Langenskiöld oli Zilliacuksen vävy.