Henrik Johan Aminoff
Henrik Johan Aminoff (4. lokakuuta 1680 Narva – 3. huhtikuuta 1758 Pernaja) oli valtiopäivämies, kenraaliluutnantti ja sotilasylipäällikkö Suomessa.
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aminoffin isä oli everstiluutnantti Henrik Aminoff ja äiti Hedvid Elisabet Cronman. Henrik Aminoff johti skånelaista rakuunalaivuetta ennen jäämistä eläkkeelle. Cronmanin isä oli eversti Joakim Cronman ja äiti Lunetta Makéleer.[1] Ruotsalainen Makéleer-aatelissuku on skotlantilaisen Maclean-klaanin pohjoismainen sukuhaara.[2]
Aminoffin ensimmäinen vaimo oli Elisabet Neijdenburg, joka oli maaneuvos Gustaf Fredrik Neijdenburgin tytär. Aminoffin toinen vaimo oli Dorotea Charlotta Lillienberg, joka oli assessori Daniel Lillienbergin ja Christina Margareta Stiernklon tytär.[3]
Aminoff sai yhteensä viisi lasta. Henrik Johanin ensimmäisestä avioliitosta. Hedvig Christinan, Johan Bengtin, Margareta Elisabetin, Henrietta Charlottan ja Eleonora Charlottan toisesta avioliitosta. Hedvig Christina avioitui vapaaherra Claes Armfeltin kanssa, joka oli jalkaväenkenraali Carl Gustaf Armfelt vanhemman poika.[3]
Kenraaliluutnantti Carl Mauritz Aminoff oli hänen veljenpoika.[4]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aminoffin sotilasura kietoutui suuren Pohjan sodan ympärille. Hän osallistui luutnanttina Riian piiritykseen sekä taisteluihin Liettuassa ja Puolan Ljesnassa 1703–1708.
Aminoff liikkui Ruotsin kenraali Adam Ludvig Lewenhauptin joukkojen mukana. Lewenhaupt lähetti Aminoffin viemaan kirjettä Ruotsin kuninkaalle. Venäläisjoukot haavoittivat ja vangitsivat hänet hänen toimiessaan Kaarle XII:n kuriirina vuonna 1708. Venäjällä Aminoffille tarjottiin hänen sukunsa Inkerinmaalla omistama kartano ja maat takaisin, mikäli hän olisi siirtynyt keisari Pietari Suuren armeijan palvelukseen. Hän torjui venäläisten ehdotuksen, jonka takia hän joutui sotavankeuteen neljäksitoista vuodeksi. Hän pääsi sotavankeudesta vapauteen vuonna 1722 ja samana vuonna hänet ylennettiin majuriksi Ruotsin armeijassa.[5]
Aminoff osallistui Ruotsin ja Venäjän välillä käytyyn hattujen sotaan everstiluutnanttina 1741–1743. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1754 ja myöhemmin Suomen sotilasylipäälliköksi 1756.
Hän osallistui Ruotsin kuningaskunnan valtiopäiville vuosina 1738–1739, 1742–1743 ja 1746–1747.
Aminoff sai Kuninkaallisen Miekkaritarikunnan ritarimerkin Ruotsin kuningas Fredrik I:n aikana vuonna 1748. Hänet palkittiin myös komentajamerkillä ja suurristillä kuningas Aadolf Fredrikin aikana vuonna 1756.[6]
Aminoffia kuvaltiin jäyhäksi, uskolliseksi ja urhoolliseksi karoliinisoturiksi.[5]
Ritarikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miekkaritarikunta Suurristi
Miekkaritarikunta Komentajamerkki
Miekkaritarikunta Ritarimerkki
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aminoff-suku
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Släkten Aminoff, Berndt Herman Aminoff, Ekenäs, 1978
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ Makeléer nr 513 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ a b Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 8.1.2024.
- ↑ a b Syrjö, Veli-Matti: Henrik Johan Aminoff kansallisbiografia.fi. 4.5.2001. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.4.2023.
- ↑ Hindrich Johan Aminoff - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 25.3.2023.
