Henri Laaksonen
| Henri Laaksonen | |
|---|---|
_(14420385729).jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. maaliskuuta 1992 |
| Kansalaisuus |
 Sveitsi Suomi |
| Tennispelaaja | |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 78 kg |
| Kätisyys | oikea |
| Ammattilaisena | 2009– |
| Palkintorahat | 2 296 402 USD |
| Kaksinpeli | |
| Paras sijoitus | 93. (7.8.2017) |
| Voitot/tappiot | 51–75 |
| Grand Slam -turnauksissa | |
| Australian avoimet | 2. kierros (2019) |
| Ranskan avoimet | 2. kierros (2019) |
| Wimbledon | 1. kierros (2017) |
| Yhdysvaltain avoimet | 1. kierros (2017) |
| Nelinpeli | |
| Paras sijoitus | |
| Voitot/tappiot | 3–15 |
| Aiheesta muualla | |
| ITF | |
| ATP | |
Henri Joona Julius Laaksonen (s. 31. maaliskuuta 1992 Lohja) on suomalais-sveitsiläinen tennispelaaja. Hänen toistaiseksi paras sijoituksensa kaksinpelissä on ollut ATP-listan sija 93 elokuussa 2017.[1][2] Hän voitti alle 16-vuotiaiden kaksinpelin Euroopan-mestaruuden vuonna 2008.[3]
Seuratasolla Laaksonen edustaa Grasshopper Club Zürichiä.[4] Suomessa pelatessaan hän edusti Hyvinkään Tennisseuraa.[5]
Laaksosen äiti on suomalainen, ja isä on sveitsiläinen tennispelaaja Sandro Della Piana, joka on korkeimmillaan sijoittunut ATP-maailmanlistalla sijalle 325.[6]
Tennisura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Junioriura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laaksonen aloitti tenniksen kolmevuotiaana.[7] Hän voitti alle 16-vuotiaiden kaksinpelin Euroopan-mestaruuden Moskovassa heinäkuussa 2008. Sijoittamattomana turnauksessa pelannut Laaksonen päihitti loppuottelussa neljänneksi sijoitetun Dominik Schultzin luvuin 6–2, 6–2.[3][8] Laaksonen kilpaili junioreiden Grand Slam -turnauksen pääsarjassa ensimmäisen kerran Yhdysvaltain avoimissa vuonna 2008, jossa hän hävisi nelinpelissä avausottelunsa.[9]
Vuonna 2009 Laaksonen hävisi Australian avointen poikien kaksinpelin toisella kierroksella Adrien Pugetille. Laaksonen reväytti jalkansa ottelun kolmannessa erässä, eikä sen jälkeen pystynyt enää pelaamaan kunnolla. Hän lopetti tämän vuoksi myös nelinpeliturnauksen ruotsalaisen Daniel Bertan kanssa.[10] Kesäkuussa Laaksonen eteni Ranskan avointen poikien sarjassa välieriin, mutta hävisi sen Daniel Bertalle erin 0–2 (4–6, 5–7).[11] Laaksonen oli voittanut pelaajien kaikki viisi aiempaa kohtaamista.[12] Suoritus oli kuitenkin kaikkien aikojen paras suomalaissuoritus Ranskan avointen poikien sarjassa.[11]
Laaksonen kilpaili heinäkuussa 2009 nuorten Euroopan-mestaruuskilpailuissa selviten neljännelle kierrokselle, jossa hän hävisi Yannik Reuterille. Yhdysvaltain avointen kaksinpelissä Laaksonen hävisi ensimmäisellä kierroksella Bernard Tomicille. Hänen viimeiseksi junioriturnauksekseen jäi vuoden 2010 Australian avoimet, jossa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Benjamin Mitchellille. Junioreiden maailmanlistalla Laaksonen oli parhaimmillaan sijalla 20 maaliskuussa 2010.[9]
Ammattilaisura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laaksonen edusti Suomea ensimmäistä kertaa 12. heinäkuuta 2009 Davis Cupissa Monacoa vastaan. Ottelu pelattiin Naantalissa ja siinä hän voitti Clement Morelin erin 3–2 (7–5, 6–2, 6–7(4), 2–6, 6–3). Tämä oli myös Laaksosen uran ensimmäinen viisieräinen ottelu.[13]
Vuoden 2011 alusta Laaksonen siirtyi edustamaan Sveitsiä.[14] Hänellä on sekä Suomen että Sveitsin kansalaisuus, ja hänen isänsä on sveitsiläinen.[6][14] Laaksonen oli harjoitellut kolmen vuoden ajan Sveitsissä. Samalla hän siirtyi miesten sarjoihin.[15] Laaksonen harjoitteli Sveitsissä silloisen valmentajansa Joachim Kretzin kanssa.[16]
Heinäkuussa 2012 Laaksonen pelasi toisen kerran urallaan ATP-maailmankiertueella Gstaadin turnauksessa, jossa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella maailmanlistan sijalla 39 olleelle Santiago Giraldolle luvuin 2–6, 2–6.[17] Heinäkuun loppupuolella Laaksonen osallistui villillä kortilla Suomessa pelattavaan ATP-haastajaturnaukseen, Tampere Openiin. Hän voitti ensimmäisellä kierroksella Timo Niemisen ja toisella kierroksella Harri Heliövaaran 6–4, 6–4.[18][19] Turnauksen puolivälierässä Laaksonen voitti maailmanlistan sijalla 150 olleen Jonathan Dasnières de Veigyn luvuin 7–6(4), 5–7, 6–4. Välierässä hän hävisi turnauksen ykkössijoitetulle, João Sousalle.[20][21] Turnauksessa Laaksonen kertoi haluavansa Sveitsin Davis Cup -joukkueen edustajaksi.[19] Lokakuussa pelatussa Gstaadin ATP-turnauksessa Laaksonen hävisi pääsarjan ensimmäisellä kierroksella Paul-Henri Mathieulle 2–6, 5–7.[22] Loka-marraskuun vaihteessa Laaksonen eteni välieriin Geneven haastajaturnauksessa. Hän voitti turnauksessa muun muassa maailmanlistan sijalla 90 olleen Malek Jazirin.[23] Kauden 2012 päätteeksi Laaksonen voitti Sveitsin mestaruuden miesten kaksinpelissä.[24]
Tammi-helmikuun vaihteessa 2013 Laaksonen edusti ensimmäistä kertaa urallaan Sveitsiä Davis Cupissa, kun maa kohtasi Tšekin. Laaksonen voitti Jiří Veselýn suoraan kolmessa erässä. Hän hävisi ottelunsa maailmanlistan sijalla kuusi ollutta Tomáš Berdychiä vastaan, voittaen kuitenkin yhden erän.[25][26] Laaksonen saavutti ensimmäisen ATP-turnauksen otteluvoittonsa huhtikuussa pelatussa Casablancan turnauksessa, jonka pääsarjaan hän pääsi mukaan karsintojen kautta. Hän päihitti avauskierroksella Younes Rachidin.[27] Toisella kierroksella hän hävisi maailmanlistan sijalla 55 olleelle Grega Žemljalle.[28] Heinäkuussa Laaksonen pääsi toiselle kierrokselle Swedish Openissa, jossa hän hävisi Juan Mónacolle. Gstaadin turnauksessa Laaksonen hävisi pääsarjan ensimmäisellä kierroksella Roberto Bautista-Agutille. Lokakuussa Laaksonen hävisi Baselin turnauksen ensimmäisellä kierroksella Juan Martín del Potrolle.[26] Kauden päätteeksi Laaksonen voitti Sveitsin mestaruuden miesten kaksinpelissä.[29]
Vuoden 2015 lopulla Laaksonen voitti ensimmäisen Challenger-turnauksensa Yhdysvalloissa Champaignissa. Toinen turnausvoitto Challenger-tasolla tuli Kiinan Shanghaissa vuoden 2016 syksyllä. Hän myös uusi mestaruutensa Champaignissa 2016. Laaksonen pelasi Grand Slam -turnauksen pääsarjassa ensimmäisen kerran Wimbledonissa 2017, missä hän hävisi avauskierroksella Lukáš Rosolille. Båstadin ATP-turnauksessa hän eteni puolivälieriin.[26]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Henri Laaksonen – Profile atpworldtour.com. Association of Tennis Professionals. Viitattu 27.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Henri Laaksonen itftennis.com. International Tennis Federation. Arkistoitu 15.9.2017. Viitattu 27.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Henri Laaksosesta alle 16-vuotiaiden Euroopan mestari mtv3.fi. 27.7.2008. MTV Oy. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ Persönliches Datenblatt von Henri Laaksonen swisstennis.ch. Schweizerischer Tennisverband. Viitattu 27.7.2012. (saksaksi)
- ↑ Henri Laaksonen tähtää tenniksessä korkealle kaleva.fi. 15.9.2006. Kaleva Oy. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ a b Rindlisbacher, Philipp: Hoffnungsträger aus dem hohen Norden tagesanzeiger.ch. 7.2.2012. Tages-Anzeiger. Viitattu 26.8.2012. (saksaksi)
- ↑ Profiili henrilaaksonen.websites.fi. Verkkosivukeskus. Arkistoitu 7.5.2012. Viitattu 26.8.2012.
- ↑ Laaksonen Euroopan mestari tennis.fi. 27.7.2008. Suomen Tennisliitto. Arkistoitu 19.1.2015. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ a b Henri Laaksonen itftennis.com. International Tennis Federation. Arkistoitu 19.1.2015. Viitattu 27.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Laaksoselle tappio Australian avoimissa Yle Urheilu. 27.1.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ a b Laaksonen hävisi välierän Bertalle urheilulehti.fi. 5.6.2009. Urheilulehti. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ Laaksonen eteni välieriin Pariisissa Yle Urheilu. 27.1.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ "Suomen tenniksellä hienot näkymät" mtv3.fi. 12.7.2009. MTV Oy. Viitattu 13.7.2009.
- ↑ a b Henri Laaksonen siirtyy edustamaan Sveitsiä Suomen Tennisliitto. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 7.1.2011.
- ↑ Tenniksen huippulupaus vaihtoi Suomen Sveitsiin Yle Urheilu. 7.1.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ Laaksonen: Pelasin parhaan matsini 3.6.2009. urheilulehti.fi. Viitattu 24.10.2012.
- ↑ Hamburg, Gstaad, Atlanta Wednesday Briefing atpworldtour.com. Association of Tennis Professionals. Viitattu 27.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Henri Laaksonen puolivälieriin Aamulehti Tampere Openissa tennis.fi. 27.7.2012. Suomen Tennisliitto. Arkistoitu 19.1.2015. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ a b Siren, Tomi: Suomalaiskaksikko vastakkain puolivälierässä Tampereella iltasanomat.fi. 24.7.2012. Sanoma News. Arkistoitu 26.7.2012. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ Henri Laaksonen Tampereen tennisvälierään ts.fi. 22.7.2012. Turun Sanomat. Viitattu 27.7.2012.
- ↑ João Sousa na final em Tampere; Gastão Elias fica pelas meias abola.pt. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 29.7.2012. (espanjaksi)
- ↑ Pas de miracle pour Henri Laaksonen 24.10.2012. swisstennis.ch. Viitattu 24.10.2012. (ranskaksi)
- ↑ Erikoinen suomalaisviikko - "Muiden menestystä joudutaan juhlimaan" urheilulehti.fi. 3.11.2012. Urheilulehti. Viitattu 5.11.2012.
- ↑ Swiss Champion Trophy swisstennis.ch. Viitattu 20.12.2012. (saksaksi)
- ↑ Suomen ex-lupaus korvasi Federerin - sai erän maailmantähdeltä iltasanomat.fi. Arkistoitu 3.2.2013. Viitattu 15.4.2013.
- ↑ a b c Henri Laaksonen – Playing Activity atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 15.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Laaksonen übersteht erste Runde nzz.ch. Viitattu 15.4.2013. (saksaksi)
- ↑ 2. Runde Endstation: Henri Laaksonen verliert in Casablanca aargauerzeitung.ch. Arkistoitu 10.5.2013. Viitattu 15.4.2013. (saksaksi)
- ↑ Swiss Champion Trophy / Schweizer Fleisch Trophy swisstennis.ch. Viitattu 24.12.2013. (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henri Laaksonen ITF:n sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Henri Laaksonen ITF:n sivuilla (juniori) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)