Henkilöstörahasto
Henkilöstörahasto eli palkkiorahasto on koko henkilöstön kattava verotehokas palkitsemismuoto yrityksille, kunnille ja virastoille. Henkilöstön omistaman rahaston tehtävänä on hallinnoida rahastoon suoritettuja tulos- tai voittopalkkioeriä[1]. Rahastoon kertyneet varat on sijoitettava 1) varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla, tai 2) yritykseen tai saman konsernin yritykseen, jonka palveluksessa rahaston jäsenet ovat[2].
Henkilöstörahaston pääpiirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yritys ei maksa henkilöstörahastoon maksettavasta tulos- tai voittopalkkioerästä sivukuluja.
- Rahastoon maksettava palkkioerä on yritykselle vähennyskelpoinen meno.
- Rahaston on arvioitu lisäävän henkilöstön työmotivaatioita, koska sivukulut ja verot rasittavat palkkiota vähemmän.
- Rahasto lisää kiinnostusta yrityksen menestymiseen sekä henkilöstön, että johdon keskuudessa.
- Palkansaaja ei maksa palkan sivukuluja omasta rahastoerästään.
- Rahoja henkilöstörahastosta nostettaessa 20 prosenttia nostosta on täysin verovapaata ja loput katsotaan ansiotuloveron alaiseksi tuloksi.
- Sijoitustoiminnasta saatavat tuotot ovat verovapaita henkilöstörahaston sisällä, sillä henkilöstörahasto on säädetty verovapaaksi sekä tulo- että varallisuusverosta.
- Maksettaessa palkkio rahastoon, jää normaalisti verotettava ansio pienemmäksi, jolloin veroprosentti pienenee myös palkan osalta.
- Henkilökohtainen tulospalkkio voi olla erisuuruinen eri henkilöillä, mutta rahastointimahdollisuus pitää olla kaikilla yhdenvertainen.
Henkilöstörahaston perustaminen ja rahastosta nostaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henkilöstörahaston perustamista ja toimintaa sääntelee henkilöstörahastolaki. Henkilöstörahaston perustamisen edellyttää, että yrityksessä on säännöllisessä työsuhteessa vähintään 10 henkilöä, sekä yrityksen liikevaihto on yli 200 000 euroa[5]. 2011 voimaan tullut lakimuutos, jossa muun muassa poistettiin 5 vuoden määräaika ennen ensimmäistä mahdollista nostoa rahastosta, on lisännyt kiinnostusta henkilöstörahastoja kohtaan[6].
Palkkiojärjestelmän käyttöönottamista ja henkilöstörahaston perustamista on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Henkilöstörahasto voi olla joko vapaaehtoinen tai pakollinen; jäsen voi halutessaan ottaa palkkionsa käteisenä, jos yrityksen palkkiojärjestelmä sen sallii. Vuosittain rahasto-osuuksista voidaan nostaa max 15%. Työsuhteen päättyessä koko henkilökohtainen rahasto-osuus on nostettavissa.[7]
Palvelun tarjoajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henkilöstörahastojen palveluntarjoajat neuvovat yrityksiä palkkiojärjestelmän luomisessa, henkilöstörahaston perustamisessa, hoitavat rahaston kirjanpidon ja hallinnoinnin sekä toimivat varainhoidon asiantuntijoina. Suomessa on kolme alan yritystä: Elite Palkitsemispalvelut Oy[8], Mandatum Life[9] ja Evli Alexander Incentives Oy[10].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mikä on henkilöstörahasto? www.henkilostorahastot.fi. Suomen henkilöstörahastojen yhdistys ry. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Henkilöstörahastolaki 934/2010 finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Henkilöstörahaston tarjoamat edut henkilöstölle ja työnantajalle henkilostorahastot.fi. Suomen henkilöstörahastojen yhdistys ry. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Mikä on henkilöstörahasto? www.henkilostorahastot.fi. Suomen henkilöstörahastojen yhdistys ry. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Henkilöstörahastolaki 934/2010 Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi. Edita Publishing. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Henkilöstörahastoja perustetaan nyt ennätystahtiin Helsingin Sanomat. 12.1.2015. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Henkilöstörahastot Työ- ja elinkeinoministeriö. Arkistoitu 20.3.2018. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Palkitseminen ja henkilöstörahasto Elite Varainhoito. 6.7.2017. Arkistoitu 20.3.2018. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Mandatum Life Palkkiorahasto Mandatum Life. Viitattu 6.3.2020.
- ↑ kannustinjärjestelmät Evli Alexander Incentives. Viitattu 16.1.2020.