Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria
| Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria | |
|---|---|
![Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria, Tukholmassa 1650-luvulla painettu laitos. Tämä Suomen kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluva kappale on supistettu versio Hemminki Maskulaisen virsikirjasta.[1]](/wiki/Tiedosto:Yxi_vaha_suomenkielinen_virsikirja.jpg) Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria, Tukholmassa 1650-luvulla painettu laitos. Tämä Suomen kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluva kappale on supistettu versio Hemminki Maskulaisen virsikirjasta.[1] |
|
| Kieli | suomi |
| Genre | virsikirja |
| Julkaistu | 1583/1605/1607 |
| Sarja: Suomen kirkon virsikirja | |
| Seuraava | Vanha virsikirja |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria oli ensimmäinen suomenkielinen virsikirja. Nimellä viitataan sekä Jacobus Finnon vuonna 1583 julkaisemaan virsikirjaan että Hemminki Maskulaisen vuoden 1605 virsikirjaan, joista kummankaan alkuperäistä nimeä ei varmuudella tiedetä. Vanhin tunnettu nimellä Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria julkaistu virsikirja on Hemmingin virsikirjan tarkistettu laitos vuodelta 1607.
Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria toimi pohjana vuonna 1701 julkaistulle niin sanotulle vanhalle virsikirjalle, joka oli sittemmin käytössä Suomessa lähes kaksisataa vuotta.[2] Vuonna 1986 käyttöön otettu nykyinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja sisältää edelleen 43 virttä, jotka olivat mukana jo Hemmingin virsikirjassa,[3] niistä 35 jo Finnon virsikirjassa.[4]
Finnon virsikirja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan laati turkulainen koulumestari Jacobus Petri Finno (Jaakko Pietarinpoika Suomalainen), ja se painettiin Tukholmassa todennäköisesti vuonna 1583. Teos sisälsi 101 virttä, pääosin suomennoksia ruotsin-, saksan- ja latinankielisistä virsistä. Seitsemän virsistä on mahdollisesti Finnon itsensä kirjoittamia. Painoksesta on säilynyt vain yksi kappale, jota säilytetään Uppsalan yliopiston kirjastossa. Siitä kuitenkin puuttuu useita lehtiä, mukaan lukien kansilehti, joka olisi sisältänyt alkuperäisen nimen ja painovuoden.[4] Lisäksi teoksesta tunnetaan kaksi vajaata käsin kirjoitettua kopiota, jotka kuuluvat Suomen kansalliskirjaston kokoelmiin. Finnon virsikirjan myöhemmät painokset ilmestyivät nimellä Yxi Wähä Suomen-kielinen Wirsikiria.[5] Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi vuonna 1988 nimellä Jaakko Finnon virsikirja Pentti Lempiäisen toimittaman näköispainoksen, jossa puuttuvat osat on täydennetty mainituista käsikirjoituksista.[6]
Hemmingin virsikirja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maskun kirkkoherra Hemming (Hemminki) Maskulainen laati 1600-luvun alussa Finnon virsikirjan pohjalta oman virsikirjansa, joka sisälsi kaikki Finnon teoksen virret sekä 141 uutta, joista 26 oli mahdollisesti Hemmingin itsensä sepittämiä. Hemminki otti virsien kääntämisessäkin paljon enemmän runollisia vapauksia kuin Finno. Mukana on myös viisi Turun tuomiorovastin Pietari Melartopaeuksen kirjoittamaa runoa. Hemmingin virsikirja lienee julkaistu ensi kerran vuonna 1605. Tämänkään teoksen tarkasta julkaisuvuodesta ja alkuperäisestä nimestä ei ole varmuutta, sillä ensipainoksesta tunnetaan vain kaksi kappaletta, joista kummastakin puuttuu kansilehti.[2]
Vanhin tunnettu versio, jossa varmuudella käytettiin nimeä Yxi Vähä Suomenkielinen Wirsikiria, on pappi Simon Johannis Careliuksen vuonna 1607 Rostockissa painattama laitos Hemmingin virsikirjasta. Virsitutkija, teologian tohtori Suvi-Päivi Koski löysi sen tutkimustensa yhteydessä Dresdenin valtionkirjaston kokoelmista vuonna 2015. Sama teos sisälsi myös varhaisimman tunnetun suomennoksen Martti Lutherin Vähä katekismuksesta.[7] Ennen tätä uutta löytöä nimen varhaisin tunnettu esiintymä oli Hemmingin virsikirjan toinen painos vuodelta 1630.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja Kansalliskirjasto 25.1.2015. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ a b c Anna Viinamäki: Hemminki Maskulainen – virsirunoilija: Hemmingin virsikirja 400-vuotias Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ Anna Viinamäki: Hemminki Maskulainen – virsirunoilija: Hemmingin perintö Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ a b Hannu Vapaavuori: Suomalaiset virsikirjat (Arkistoitu – Internet Archive) Virsikirja. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ Ilkka Oramo: Virskirjan vaiheita Musiikinhistoriaa verkossa, Sibelius-Akatemia. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ Jaakko Finnon virsikirja (Arkistoitu – Internet Archive) Tiedekirja. Viitattu 12.12.2015.
- ↑ Markku Sandell: Ennennäkemätön kirjalöytö Saksasta – 1600-luvun suomenkielinen katekismus ja virsikirja Yle 7.12.2015. Viitattu 12.12.2015.