Helsingin seudun kauppakamari
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ulkoiset linkit pois |
Helsingin seudun kauppakamarin tehtävänä on Helsingin seudun kasvun turvaaminen aktiivisella vaikuttamistyöllä sekä kehittämällä alueen kuntien, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Tämä korostuu maankäytön suunnittelussa, logistisen infrastruktuurin kehittämisessä sekä koulutus- ja asuntopolitiikassa.
Kauppakamari on myös monipuolinen yritysten kehittämispalvelujen tuottaja. Helsingin seudun kauppakamari tarjoaa käytännönläheistä ja ajankohtaista tietoa sekä tukea yritystoimintaan, kuten neuvontaa, koulutusta ja ammattikirjallisuutta.
Helsingin seudun kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä. Alueorganisaatio koostuu Espoon ja Vantaan toimistoista sekä Keski-Uudenmaan, Luoteis-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kauppakamariyksiköistä, jotka toimivat alueidensa elinkeinoelämän edunvalvojina.
Kauppakamarin toimialueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio, Karkkila, Vihti, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.
Kauppakamarin toiminnan lähtökohdat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppakamareiden toiminta perustuu Suomessa kauppakamarilakiin (878/2002). Sen mukaan kauppakamari on Keskuskauppakamarin jäsenyhteisö, jonka toiminta-alueena on Keskuskauppakamarin sille vahvistama alue. Kauppakamarin tehtävänä on kehittää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä toiminta-alueellaan sekä hoitaa sille säädettyjä ja määrättyjä julkisia tehtäviä.
Strategia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen 19 kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin muodostaman kauppakamariryhmän yhteisessä strategiassa vaikuttamistyön painopisteiksi on asetettu:
• Kansainvälisesti kilpailukykyinen verotus
• Selkeä säädösympäristö
• Julkisen sektorin reformi
• Sujuva liikenne
• Osaavan työvoiman saatavuus
• Vastuullinen yritystoiminta.
Missio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä Helsingin seudulla. Missiota toteutetaan proaktiivisella vaikuttamistyöllä, yritysten tarpeisiin perustuvalla palvelutoiminnalla sekä aktiivisella yritysten ja niiden sidosryhmien verkottamisella.
Visio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppakamari on yrityksen vaikuttavin edunvalvoja, toimivin verkottaja ja ajantasaisin liiketoiminnan tuki.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen kauppakamari perustettiin vuonna 1599 Ranskassa Marseillen satamakaupungissa, kun kauppiaat päättivät taistella yhteisrintamassa merirosvoja vastaan.
Sata vuotta suomalaista kauppakamaritoimintaa
Suomessa kauppakamaritoiminta alkoi Helsingistä Suomen itsenäistymisen saatossa. Kauppakamaritoiminnan ainutlaatuisuus oli jo tuolloin se, että siinä yhdistyivät talouselämän eri liiketoiminnan alat ja erilaiset toimintamuodot.
Vuoden 1917 syksyllä perustettiin Helsingin, Turun ja Vaasan kauppakamarit ja vuoden 1918 alussa Tampereen, Viipurin, Kuopion ja Oulun kauppakamarit sekä Keskuskauppakamari.
Siihen, ettei kauppakamarijärjestö revennyt sen enempää kieliryhmien kuin eri elinkeinoalojenkaan ristiriidoissa, vaikutti ratkaisevasti sovittelukykyinen todellinen valtioneuvos August Ramsay.
Ramsayn johtaman valtionkomitean mietinnön (1910) pohjalta syntyi kauppakamarilaitos. Ramsay toimi Keskuskauppakamarin puheenjohtajana 1918–1927 ja Helsingin kauppakamarin puheenjohtajana 1917–1927.