Herttoniemen yhteiskoulu
| Herttoniemen yhteiskoulu | |
|---|---|
| Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukio | |
 |
|
| Sijainti | Kettutie 6, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | yläkoulu ja lukio |
| Perustettu | 1924 |
| Rehtori | Johanna Kallio |
| Luokat | 7–9, lukio |
| Oppilaita |
yläkoulu: n. 390 (2023)[1] lukio: n. 370 (2023)[2] yhteensä: n. 760 (2023) |
| Verkkosivut | |
Herttoniemen yhteiskoulu (Heryk) on yläkoulu- ja lukio-opetusta järjestävä oppilaitos Helsingin Herttoniemessä. Se perustettiin vuonna 1924 paikkaamaan koulutilojen puutetta Helsingissä. Vuonna 1957 Heryk siirtyi nykyiselle paikalleen Kettutie 6:een.[3]
Heryk on yksityinen koulu, jossa opetus on maksutonta. Yleislukiona Heryk tarjoaa monipuolisen kurssivalikoiman. Vuonna 2023 yläkoulussa oli noin 390 oppilasta[1] ja lukiossa noin 370 opiskelijaa[2]. Vuonna 2024 lukion keskiarvoraja oli 8,58[4]. Koulun rehtori on Johanna Kallio.[5]
Yläkoulu kuuluu Länsi-Herttoniemen oppilaaksiottoalueeseen.[6] Yläkoulussa on jalkapalloon painottunut liikuntaluokka ja latinaluokka.[7]
Koulun historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | KA-raja |
|---|---|
| 2000–2001 |  7,3[4]
|
| 2001–2002 |  7,27[4]
|
| 2002–2003 | 7,2[4]
|
| 2003–2004 | 7,2[4]
|
| 2004–2005 |  7,5[4]
|
| 2005–2006 | 7,55[4]
|
| 2006–2007 | 7,61[4]
|
| 2007–2008 | 7,92[4]
|
| 2008–2009 | 8,08[4]
|
| 2009–2010 | 8,17[4]
|
| 2010–2011 | 8,33[4]
|
| 2011–2012 | 8,42[4]
|
| 2012–2013 | 8,58[4]
|
| 2013–2014 | 8,75[4]
|
| 2014–2015 | 8,67[4]
|
| 2015–2016 | 8,77[4]
|
| 2016–2017 | 8,75[4]
|
| 2017–2018 | 8,83[4]
|
| 2018–2019 | 9,00[4]
|
| 2019–2020 | 8,92[4]
|
| 2020–2021 | 8,92[4]
|
| 2021–2022 | 8,92[4]
|
| 2022–2023 | 8,54[4]
|
| 2023–2024 | 8,69[4]
|
| 2024–2025 | 8,58[4]
|
Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukio perustettiin 1924 Kamppiin osoitteeseen Wladimirinkatu 34 (nyk. Kalevankatu). Ensimmäisenä rehtorina toimi Väinö Musikka. Koulua kutsuttiinkin pitkään Musikan kouluksi. Tilanahtaus ajoi vuonna 1931 koulun vuokralle Hämäläisen osakunnan tiloihin osoitteeseen Kampinkatu 4-6 (nyk. Urho Kekkosen katu). Koulun liikunta- ja juhlasalissa toimii nykyisin Tavastia-klubi.
Sodan jälkeen kouluhallituksen tarkastajat pitivät koulun tiloja puutteellisina ja kehottivat siirtymään omaan koulutaloon. Herttoniemi oli 1950-luvun alussa uusi ja nouseva kaupunginosa, josta puuttui oppikoulu. Kouluhanketta ajamaan perustettiin Herttoniemen oppikouluyhdistys. Musikka ja yhdistys alkoivatkin tehdä yhteistyötä koulun muuttamiseksi Herttoniemeen.
Kansalaisaktiivien ja Musikan toive toteutui, kun kouluhallitus 8. huhtikuuta 1954 antoi Helsingin yhteiskoulu ja realilukiolle luvan siirtyä asteittain Herttoniemeen. Jo syksyksi Kamppia täydentävät tilat löytyivät Hiihtäjäntien kansakoululta. Samaan aikaan oppikouluyhdistys alkoi rakentaa uutta koulutaloa Kettutielle. Rahaa kerättiin taloa varten monin tavoin ja viihteen moniosaaja Niilo Tarvajärven johdolla järjestettiin juhlia ja tempauksia. Lisäksi saatiin lahjoituksia herttoniemeläisiltä. Uusi koulutalo otettiin käyttöön syyslukukaudeksi 1957, ja samalla nimi muuttui Herttoniemen yhteiskouluksi. Taloa laajennettiin jatko-osalla vuonna 1961.
Väinö Musikka johti koulua vuoteen 1953, jolloin rehtoriksi tuli Jouko Teperi. Uusi rehtori sai rauhassa kehittää oppilaitosta 1970-luvulle asti, jolloin Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Samalla syntyi poliittinen paine yksityisten koulujen kunnallistamiseksi, eikä kaupunki halunnut antaa Herykille peruskoulua. Vuosia kestänyt epävarmuus päättyi Helsingin kaupunginvaltuuston antaessa 24. huhtikuuta 1979 Herykille pysyvän peruskoulutehtävän.[3]
Koulu sai kaivattua lisätilaa vuonna 2001. Lisärakennus toi kansainvälistä tunnustusta arkkitehtuuristaan, josta vastasi koulun entinen oppilas Tapio Saarelainen.[8]
Rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Väinö Musikka 1924–1953
- Jouko Teperi 1953–1985
- Tuulikki Ruokojärvi 1985–1993
- Veli-Antti Lipsanen 1991–1993 (vt.), 1993–1999
- Marjaliisa Vehkamäki 1999–2004
- Mikko Kamula 2004–2008
- Johanna Kallio 2008–2009 (vt.), 2009–[9]
Herykissä opiskelleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ANI (Aniachunamoso Nnebedum), pop-artisti
- Kristiina Drews, kääntäjä[10]
- Jesse Fryckman, elokuvatuottaja[10]
- Mehmet Hetemaj, jalkapalloilija[8]
- Iso H (Carl Henrik Rosenberg), rap-artisti[8]
- Juhani Lindholm, kirjallisuuden kääntäjä[11]
- Sini Merikallio, avaruustutkija ja eläinlääkäri
- Eva Polttila, toimittaja[8]
- Ulla Raitio, näyttelijä[10]
- Liisa Rohweder, WWF:n Suomen pääsihteeri[10]
- Juho Tenhiälä, ministeri[8]
- Kari Tervo, toimittaja ja tuottaja[8]
- Hanna Vehkamäki, professori
- Jyrki Vesikansa, päätoimittaja[8]
- Ege Zulu (Eugene Mokulu), rap-artisti
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Perusopetuksen oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Oy helsingin yhteiskoulu ja reaalilukio.) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 1.12.2024.
- ↑ a b Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse koulutuksen järjestäjäksi Oy helsingin yhteiskoulu ja reaalilukio.) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 1.12.2024.
- ↑ a b Teperi, Jouko: Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukio ja Herttoniemen yhteiskoulu 1924-1994. Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukio, 1997. ISBN 9529093284
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (Vuosien 2000–2022 tiedot on laskentataulukosta. Vuosien 2023–2024 tiedot on Vipunen-palvelusta.) Helsingin kaupunki. Viitattu 1.12.2024.
- ↑ Yhteystiedot heryk.fi. Viitattu 1.12.2024.
- ↑ Helsingin karttapalvelu (Valinnat: Aluejaot > Oppilaaksiottoalueet > Lukuvuosi 2021–22 > Suomenkieliset yläasteet) Helsingin kaupunki. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Yläkoulu heryk.fi. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ a b c d e f g Herttoniemen yhteiskoulu (Kohde 22) herttoniemi.fi. Viitattu 5.5.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kamppinen, Kirsti (toim.): Herttoniemen yhteiskoulun vuosikertomus 2018-2019, toukokuu 2019. Herttoniemen yhteiskoulu. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Kamppinen, Kirsti (toim.): Herttoniemen yhteiskoulun vuosikertomus 2014-2015, Kevät 2015. Herttoniemen yhteiskoulu. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Suomentaja Juhani Lindholmin tunnusmerkkejä ovat nopea työtapa ja tasokas käännösjälki: ”Haluan nostaa rimaa, että selviäisinköhän vielä tuosta” Helsingin Sanomat. 16.3.2021. Viitattu 26.5.2021.