Helmer Kvist
| Helmer Kvist | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. lokakuuta 1921 Helsinki, Suomi |
| Kuollut | 5. lokakuuta 1999 (77 vuotta) |
| Kansalaisuus |
 suomalainen |
| Ammatti | urheilulääkäri, ortopedi |
Helmer Tor Aleksander Kvist (29. lokakuuta 1921 Helsinki – 5. lokakuuta 1999 Rauma) oli suomalainen urheilulääkäri ja ortopedi, joka oli viisi kertaa kesälolympialaisissa Suomen joukkueen lääkärinä. Suomalaisen urheilulääketieteen pioneerina hänet muistetaan ennen kaikkea akillesjänneleikkauksen kehittäjänä. Nuoruudessaan Kvist oli pikajuoksija, joka voitti pikaviestissä kaksi Suomen mestaruutta.[1]
Henkilöhistoria ja lääkäriuran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kvistin vanhemmat olivat ravintoloitsija Sigurd Aleksander Kvist ja Maria Aurora Laakso ja puoliso vuodesta 1948 Terttu Helena Toukolehto.[2] Metsäneuvos Henry Kvist oli hänen veljensä.[3] Helmer Kvist pääsi ylioppilaaksi 1941 Tampereen yhteiskoulusta. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1950 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1959. Kvist toimi 1950-luvulla lääkärinä Turun laivastoasemalla, Turun radiumkodissa ja Turun yliopiston fysiologian laitoksen urheiluasemalla sekä osastolääkärinä Loimaan seudun sairaalassa ja vuonna 1960 Rauman aluesairaalan kirurgisen osaston ylilääkärinä.[1]
Urheilukirurgina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kvist toimi urheilukirurgina aina 1960-luvulta lähtien. Hänen oppi-isänsä urheilukirurgiassa Turussa oli professori Kaarlo Hartiala. Hänen kehittämänsä akillesjänneleikkaustekniikka oli uraa uurtavaa työtä urheilijoiden kirurgiassa. Kvist leikkasi urallaan toista tuhatta suomalaista ja ulkomaalaista urheilijaa erilaisten vammojen takia.[1] Hänen seuraajanaan tunnettu urheilukirurgi Sakari Orava totesi, että ”kannattaa nostaa hattua varsin korkealle Helmer Kvist kehittämän työn johdosta”.[4] Toisena tunnettuna urheilulääketieteen toimenpiteenä Kvist kehitti myös leikkauksen, jolla nyrkkeilijöiden rystysvammat kyettiin parantamaan.[1]
Suomen urheilujoukkueen lääkärinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruuden yleisurheilu-uraa seuraten hän toimi vuodesta 1964 Tokion kesäolympialaisista lähtien Suomen olympiajoukkueen lääkärinä ja vuoden 1972 Münchenin olympialaisista alkaen joukkueen ylilääkärinä. Kaikkiaan viisissä kesäolympialaisissa. Lisäksi hän oli Suomen yleisurheilujoukkueen lääkärinä vuosien 1971, 1974 ja 1978 EM-kisoissa. Lisäksi hän toimi suomalaisten yleisurheilijoiden lääkärinä yli 30 maaottelussa vuodesta 1957 alkaen.[5] Hankalimpaan tilanteeseen olympialaisissa Kvist kertoo joutuneensa Münchenin olympialaisissa, joissa suomalaiset viisiottelijat olivat menettämässä olympiajoukkuepronssinsa nautittuaan joukkueen ylilääkärinä toimineen Kvistin määräämiä lääkkeitä. Kyseiset lääkkeet olivat olleet sallittuja ennen kisoja, mutta määritelty kielletyiksi kisojen aikana. Selvitysten jälkeen mahdollinen hylkääminen kumottiin.[6] Tieto lääkkeiden kieltämisestä ei ollut tullut suomalaisjoukkueen lääkäreille.[7]
Kvistin kausi yleisurheilujoukkueen lääkärinä oli kuuminta doping-aikaa. Kvist totesi 60-vuotishaastattelussaan, että ”kaikki synnit on tullut tehdyksi, mutta ei kuitenkaan sen jälkeen, kun ne on julistettu kielletyiksi”.[7], [8]
Tunnustusta urasta urheilulääkärinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmer Kvist oli jäsen Suomen Urheiluliiton liittovaltuustossa ja lääketieteellisessä komissiossa sekä Suomen Olympiakomitean koulutus- ja valmennuskomiteassa. Hän oli myös Suomen Urheilulääkäriyhdistyksen kunniajäsen.[1] Hänelle myönnettiin Suomen urheilun kultainen ansioristi vuonna 1980.[9] Olympiakomitea myönsi hänelle myös olympiakomitean kultamitalin ja Paavo Nurmi -mitalin.[8]
Urheilu-urasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmer Kvist oli 1930-luvun lopulla Suomen parhaita nuorten sarjan pikajuoksijoita. Hän voitti nuorten alle 18-vuotiaiden Suomen mestaruuden vuonna 1939. Miesten sarjassa hän saavutti vuoden 1944 Kalevan kisoissa 100 metrillä pronssia.[10] Ensimmäisen kerran hän oli ollut Kalevan kisojen loppukilpailussa 100 metrillä vuonna 1940 sijoituksen ollessa viides.[11] Kvist saavutti kaksi pikaviestin SM-kultaa eli vuosien 1940[12] ja 1943 SM-viesteissä[13] hän oli voittamassa 4 × 100 metrin viestin Tampereen Pyrinnön joukkueessa. Hän edusti Suomea pikaviestijoukkueessa vuoden 1940 Suomi–Ruotsi–Saksa-yleisurheilumaaottelussa.[14]
Kvistin yleisurheilu-uran parhaat tulokset olivat[15]
- 100 metriä: 11,0 (9. elokuuta 1940, Tampere)
- 200 metriä: 23,3 (28. heinäkuuta 1946, Valkeakoski)
- 400 metriä: 52,5 (1945)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kuolleet - ylilääkäri Helmer Kvist, urheilulääkäri kehitti leikkausmenetelmiä. Helsingin Sanomat, 10.10.1999. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Kuka kukin on 1978, s. 455. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Henry Kvist Biografiasampo. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Eilen Turussa, tänään Israelissa – Suomalainen tieto leviää. Helsingin Sanomat, 12.3.1994, s. 35. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Helmer Kvist tunnustaa syntinsä urheilulääkärinä. Helsingin Sanomat, 26.5.1965, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Suomalaiset saavat pitää mitalinsa. Helsingin Sanomat, 5.9.1972, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ a b Helmer Kvist 60 vuotta tänään – Jo on aikakin kouluttaa urheilulääkäreitä. Helsingin Sanomat, 29.10.1981, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ a b Helmer Kvist tunnustaa syntinsä urheilulääkärinä. Helsingin Sanomat, 29.10.1991, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Opetusministeriö muisti urheilun vaikuttajia. Helsingin Sanomat, 26.2.1980, s. 27. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Suomen mestaruuskisat – uuden nousevan yleisurheilumme lupaava alku. Helsingin Sanomat, 29.9.1944, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Suomen mestaruuskilpailuista Tampereella. Helsingin Sanomat, 25.8.1940, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Yllätysvoittajat kummassakin viestissä eilen. Helsingin Sanomat, 29.7.1940, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.6.2020.
- ↑ Opetusministeriö muisti urheilun vaikuttajia. Helsingin Sanomat, 12.7.1943, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Tämän päivän kilpailulajit ja osanottajat. Helsingin Sanomat, 7.9.1940, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2020.
- ↑ Helmer Kvist Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).