Helli Kaikkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kasvokuva kirjailija Helli Kaikkosesta
Kirjailija Helli Kaikkonen

Helli Helena Kaikkonen (24. helmikuuta 1898 Värtsilä – 9. tammikuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen kristillinen kirjailija ja suomentaja.

Kaikkonen sanoitti hengellisen laulun Kristallivirta ukrainalaisen kansansävelmän pohjalta. Tämä laulu löytyy helluntaiseurakuntien ja vapaakirkon käyttämästä Hengellisestä laulukirjasta numerolla 590.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helli Kaikkonen, tyttönimeltään Helena Muhonen[1], kävi Värtsilässä viisi luokkaa kansakoulua ja Värtsilän suomalaisen realiyhteiskoulun.[2] [3] Sen jälkeen hän toimi kolme vuotta kotiopettajana Pohjois-Karjalassa: Pälkjärvellä, Niittylahdessa ja Rääkkylässä. Solmittuaan avioliiton Kontiolahden Lehmosta kotoisin olevan Otto Kaikkosen kanssa hän muutti Viipuriin, missä aviomies työskenteli rautateiden palveluksessa. Talvisodan sytyttyä v. 1939 Otto Kaikkonen sai määräyksen Helsinkiin, minne perhe asettui pysyvästi. Otto Kaikkonen kuoli vuonna 1962. [3]

Helli Kaikkonen työskenteli Valistusjärjestöjen opintotoimikunnan (v:sta 1943 Opintotoiminnan Keskusliitto) matkasihteerinä ja Kotikasvatusyhdistyksen (nyk. Suomen vanhempainliitto) matkapuhujana [4] Viipurissa asuessaan hän toimi Viipurin työväenopiston oppilaskunnan järjestelytoimikunnassa[5] ja lausuntakurssien ohjaajana[6] 1950-luvulla Kaikkonen työskenteli kustannusliike Kuvan ja Sanan palveluksessa ja 1960-luvulla hän toimi kustannusyhtiö Ristin Voitossa (nyk. Aikamedia) kielenkääntäjänä.[3]

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helli Kaikkosen tuotanto sisältää runoja, romaaneja, lasten-ja nuotenkirjallisuutta, ohjelmistoja, näytelmän ja suomennoksia.

Runot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helli Kaikkonen kirjoitti runoja lapsesta asti.[7] Hänen runojaan on julkaistu vuosikymmenien varrella monissa kristillisissä lehdissä ja muissa julkaisuissa.[7] Hän voitti jo nuorena palkintoja kirjoituksillaan Kotikasvatusyhdistyksen kirjoitus- ja arvostelukilpailuissa.[8][9][10]

Kirjailijan kuoleman jälkeen v. 1974 hänen lapsensa kokosivat äitinsä jäämistöstä runokokoelman Kristallivirta, jonka Ristin Voitto kustansi.[7] Runokokoelman alkuosan runot käsittelevät lapsia ja lapsuutta, keskimmäiseen osan runot liittyvät työhön ja kutsumukseen ja loppuosassa aiheena on kuolema ja kristillisen uskon tarjoama toivo.[11]

Romaanit ja näytelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinainen kirjallinen tuotanto alkoi vuonna 1948 esikoisromaanilla, tyttökirjalla[3] Kun sinikeijut tulivat.[7] , joka kertoo pienessä tehdasyhdyskunnassa asuvan tomeran ja hyväsydämisen10-vuotiaan tytön elämästä kesän ja kouluvuoden aikana. Arkitodellisuus ja sadunomainen mielikuvitusmaailma elävät rinnakkain tytön mielessä. Tukea luovuudelleen hän saa päivisin viilarina[12] tehdastyötä tekevältä, mutta öisin myöhemmin julkaistua[13] kirjaansa kirjoittavalta isältään. Harras usko ja lempeä huumori toimivat kirjassa sulassa sovussa.[14] Kustantaja kertoo kirjan olevan tosipohjainen.[15] Jo tätä ennen Kaikkonen oli Valistusjärjestöjen opintotoimikunnan (Opintotoiminnan Keskusliitto v:sta 1943) matkasihteerinä toimiessaan julkaissut opintokerhotyötä käsittelevän yksinäytöksisen näytelmän Ihmeellinen päivä, josta otettiin kaksi painosta.[3] Se soveltui opintokerhojen päättäjäisjuhlassa esitettäväksi [16]

Suuren suosion saavuttanut romaani Suuren takojan alasimella (1949), joka palkittiin parhaana pohjoismaisena kristillisenä romaanina, pohjautuu Vanhan Värtsilän tehdasmiljöön ja tehdasseurakunnan tapahtumiin ja henkilöihin [17] Kirja on kehityskertomus, joka kuvaa nuoren naisen lapsuutta, nuoruutta ja epäsointuisen avioliiton eheytymistä[18] Kirja käännettiin ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi.[3]

Kirja sai jatkoa vuonna 1951 ilmestyneellä romaanilla Taivaan itäisellä portilla, jossa kirjailija kuvaa edellisestä kirjasta tuttujen henkilöiden ja heidän lastensa raskaita elämänvaiheita sotavuosina.[19] Tämäkin kirja käännettiin norjaksi.[3] Molemmat kirjat ilmestyivät yhdistettyinä neljännessä uusitussa ja lisätyssä painoksessa vuonna 1961, silloin Kuvan ja sanan kustantamana.[3]

Tyttökirja Leikkisiskot on sota-aikaan sijoittuva kesäinen kertomus pääkaupungin pommituksilta suojaan rauhalliselle maaseudulle päässeen isättömän ja toisen, pappilassa asuvan äidittömän sisarusparin yhteisestä kesänvietosta ja seikkailuista koulun ja pappilan vaiheilla taustalla raunioituneiden talojen salaisuudet ja haaverannat. Kesä päättyy yhteiseen kotiin ja yhteisiin vanhempiin.[20] [21] [22]

Samalle kohderyhmälle suunnattu Suvisiskot (1952) puolestaan kertoo kolmesta 10-12 -vuotiaasta tytöstä, jotka joutuvat järjestelemään aikuistenkin asioita. Kirjassa käsitellään myös uskonnollista heräämistä [23]

Urkulintu (1952) on varttuneemmille suunnattu romaani, joka alaotsikkonsa Laulajatytön tarina mukaisesti kuvaa isättömän ja puutteellisissa oloissa varttuvan, mutta musikaalisen ja kauniisti laulavan tytön kehitystä tasapainoiseksi nuoreksi aikuiseksi.[24] Kirjailija sai tunnustusta kyvystään paneutua nuoren tytön sielunelämään. Jatko-osa Urkulinnun laulupuu (1954) kertoo Urkulinnun elämästä kansanopistossa ja vihdoin nuorena rouvana ja äitinä.[25]

Tornitalon Tuula (1956) kertoo hieman nuoremmista tytöistä. Monitaitoinen ja reipas yhdeksänvuotias Tuula muuttaa uudelle paikkakunnalle ja tuo uuteen luokkaansa virkistäviä yllätyksiä ja tapahtumia. Kirja herätti ihastusta ja siitä otettiin kolme painosta.[26] [3] Tuulan ja hänen ystäviensä myöhemmistä vaiheista kertova jatko-osa Neljän Tuulan kerho ilmestyi v. 1958.[27] Molemmat kirjat kuvitti Leena Puranen, joka kuvitti muitakin Lasten toivekirjaston[28] kirjoja.[29]

Romaani Juna kiitää ohi (1958) käsittelee aviomiehen kuolemaa vaimon näkökulmasta [30]

Aateromaaniksi luonnehdittu Jumalan musta kukka (1959 ) tarkastelee maaseudun rakennemuutosta kaupunkiin kaipaavan naisen ja hänen perheensä silmin. Ankarat ja kivuliaat vaiheet saavat vertailun maaseudun ja kaupungin elämäntapojen välillä kääntymään maaseudun hyväksi ja tyytymättömyys vaihtuu mielenrauhaan.[31]

Romaani Päivä paistaa pilveen (1960) on kehityskertonus, joka kuvaa nuorena leskeksi jäävän ja uudelleen avioituvan naisen aviokriisejä, puolison uskottomuuden aiheuttamia ristiriitoja ja avioliiton eheytymistä puolison koettua hengellisen heräämisen.[32]

Lujaksi taottu sydän (1964) on historiallinen romaani 1900-luvun alkupuolella köyhissä ja kovissa olosuhteissa suurta perhettään hoitavan äidin elämästä ja uskosta.[33] Kirjan tapahtumapaikka on Lehmon kylä Kontiolahdella ja se pohjautuu kirjailijan miehen äidin elämään.[3]

Lapsille suunnattu Mummelin muksut : lapsitarinoita (1968) sisältää kertomuksia mm. kirjailijan lapsenlapsista.[34]

Kirjailijan viimeiseksi jäi romaani Kivet, joka ilmestyi v. 1972. Tämä kustantajan vanhan hyvän ajan lukuromaaniksi luonnehtima Puikkolan asemakylän arjen kuvaus ajoittuu 1960-luvulle. Kerronta etenee polveillen rautatieläisten välisissä suhteissa, rakkaudessa, peloissa, toiveissa ja uskonkilvoituksessa.[35] [36]

Kaikkosen julkaisi myös kaksi ohjelmistokokoelmaa. V. 1955 ilmestynyt Kansakoululaisille tarkoitettu ohjelmakirja Tähtien värilyhdyt ym. esitystehtäviä lasten koulujuhliin [3]sisältää 16 pientä lastennäytelmää mm. joulu- ja äitienpäiväjuhliin. [37]

Kirja äidille, joka ilmestyi v. 1964 puolestaan koostuu äitienpäiväohjelmasta[3]

Hartaus- ja mietekirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristin Voitto -kustannusyhtiön välityksellä Kaikkonen julkaisi myös useita miete- ja hartauskirjoja.[3]

Suomennokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helli Kaikkosen ruotsin ja englannin kielistä suomentama kirjallisuus sisältää romaaneja, lasten- ja nuortenkirjoja, kuvakirjoja ja elämäkertoja[3].

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ihmeellinen päivä : yksinäytöksinen näytelmä. Valistusjärjestöjen opintotoimikunta, Helsinki 1942, 2. painos Opintotoiminnan keskusliitto, Helsinki 1949
  • Kun sinikeijut tulivat. Valistus, Helsinki 1948
  • Suuren takojan alasimella : romaani. Kirjapaja, Helsinki 1949, 3. painos 1950, 4. uusittu ja lisätty painos 1961, 5. painos 1964
  • Leikkisiskot : kesäinen kertomus. Kirjapaja, Helsinki 1950
  • Taivaan itäisellä portilla : romaani. Kirjapaja, Helsinki 1951
  • Iloa etsimässä : Suomen neitosille. Agricola-seuran kinkeritraktaattisarja 7. Agricola-seura, Helsinki 1952
  • Suvisiskot. Kuva ja sana, Helsinki 1952
  • Urkulintu : romaani. Kirjapaja, Helsinki 1952
  • Urkulinnun laulupuu : romaani. Kirjapaja, Helsinki 1954
  • Tähtien värilyhdyt ym. esitystehtäviä lasten koulujuhliin. Kuva ja sana, Helsinki 1955
  • Tornitalon Tuula : kertomus tytöille ; kuv. Leena Puranen. Lasten toivekirjasto 14. WSOY 1956, 3. painos 1964
  • Juna kiitää ohi : romaani. Kuva ja sana, Helsinki 1958
  • Neljän Tuulan kerho : kertomus tytöille ; kuv. Leena Puranen. Kuva ja sana, Helsinki 1958
  • Jumalan musta kukka. Kuva ja sana, Helsinki 1959
  • Päivä paistaa pilveen. Kuva ja sana, Helsinki 1960
  • Tähkäpäitä : pomintoja ja mietteitä. Ristin voitto, Helsinki 1963
  • Lujaksi taottu sydän. Ristin voitto, Helsinki 1964
  • Kirja äidille. Ristin voitto, Helsinki 1964
  • Valaistu polku : matkalla mietittyä. Ristin voitto, Helsinki 1966
  • Mummelin muksut : lapsitarinoita. Ristin voitto, Tikkurila 1968
  • Aamuruskon silmäripset : mietteitä matkaoppaaksi. Ristin voitto, Tikkurila 1970
  • Arkipäivien kimallusta ;kuv. Kalevi Pekkonen. Ristin Voitto, Tikkurila 1972
  • Kivet. Päivä, Hämeenlinna 1972
  • Kristallivirta : Helli Kaikkosen kauneimmat runot ; toim. Irja Hakkarainen ja Erkki Kaikkonen. Ristin voitto, Tikkurila 1974

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Oswald J. Smith : Andyn seikkailut. Toimenpojan sulkasarja 2. Kuva ja sana, Helsinki 1960 (alkuteos The adventures of Andy McGinnis)
  • Oswald J. Smith : Kutsu elämään. Ristin voitto, Helsinki 1961 (alkuteos The challenge of life)
  • Oswald J. Smith : Pelastuksen päivä. Ristin voitto, Helsinki 1962 (alkuteos The day of salvation)
  • Amy Le Feuvre : Teddyn nappi. Ristin voitto, Helsinki 1962 (alkuteos Teddy's button)
  • Tage Ståhlberg : Herätystä Lähi-Idässä : otteita Samuel Doctorianin elämästä ja työstä. Ristin voitto, Tikkurila 1963 (alkuteos Väckelse i orienten; Axplock ur Samuel Doctorians liv och verksamhet)
  • Algot Eriksson : Ihmishenki kuoleman jälkeen. Ristin voitto, Tikkurila 1963 (alkuteos Människoanden efter döden)
  • Chris Savery : Kaukokiitäjät. Ristin voitto, Helsinki 1963 (alkuteos Far-farers)
  • Tore Nilsson : Kuin kultasepän tuli. Ristin voitto, Helsinki 1963 (alkuteos Såsom en guldsmeds eld)
  • Paul B. Smith : Maailman valloittaminen. Ristin voitto, Helsinki 1963 (alkuteos World conquest)
  • A. T. Byberg : Pikku mies 1-2. Ristin voitto, Helsinki 1963 (alkuteos Lilldrängen)
  • D. L. Moody : Suuri ilo : puheita ja saarnoja. Ristin voitto, Helsinki 1963
  • Paul White : Viidakkotohtori leikkaa ; kuv. Harry Swain. Viidakkotohtori-sarja 3. Ristin voitto, Helsinki 1963 (alkuteos Jungle doctor operates)
  • Dorothy Marsh : Murattimajan tytöt. Ristin voitto, Helsinki 1964 (alkuteos Marion's venture)
  • Jan Sparring ; Teatterista temppeliin ; Erik Martinssonin muistiinkirjoittama Jan Sparringin kertomus. Ristin voitto, Helsinki 1964 (alkuteos Tilja och tempel)
  • Maja Johansson : Uskonsa tähden : kertomus nuorille. Ristin voitto, Helsinki 1964, 2. painos 1969 (alkuteos För sin tros skull)
  • Paul White : Viidakkotohtorin viholliset ; kuv. Harry Swain. Viidakkotohtori-sarja 4. Ristin voitto, Helsinki 1964 (alkuteos Jungle doctor's enemies)
  • Stig Abrahamsson : Ihmiskunnan viimeinen tilaisuus. Ristin voitto, Tikkurila 1965 (alkuteos Mänsklighetens sista chans)
  • Elisabeth Elliot  : Kaikkivaltiaan varjossa : Jim Elliotin elämä ja jälkisäädös. Ristin voitto, Helsinki 1965 (alkuteos Shadow of the Almighty)
  • Eva Furst : Myötä- ja vastoinkäymisissä. Ristin voitto, Helsinki 1965 (alkuteos I nöd och lust)
  • Chris Savery : Pakkolasku erämaassa. Ristin voitto, Helsinki 1965 (alkuteos The four cameleers)
  • Ruben Hammarberg, Samuel Edestav : Kristillinen uskomme 1. Ristin voitto, Helsinki 1966
  • Pikku mies 3 : Näin opimme lukemaan : kolmas osa sarjasta Pikku mies ; kuvat A. T. Byberg, teksti Sven Larson ; ruotsin kielestä muotoillut Helli Kaikkonen. Ristin voitto, Helsinki 1966 (alkuteos Lilldrängen 3 : alfabetet)
  • Pikku mies 4 : Satumatka Kongoon : neljäs osa sarjasta Pikku mies ; kuvat A. T. Byberg, teksti Sven Larson ; ruotsin kielestä muotoillut Helli Kaikkonen. Ristin voitto, Helsinki 1966 (alkuteos Lilldrängens Kongoresa)
  • Oswald J. Smith : Hengellä täytetty ; lyhennellen suom. Helli Kaikkonen. Kristillisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1967 (alkuteos The enduement of power)

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • I palkinto pohjoismainen kristillinen romaanikilpailu 1949 (romaanista Suuren takojan alasimella)
  • Vuoden kristillinen kirja 1975

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helli Kaikkonen Kirje maakuntakirjastonhoitaja Ilmi Järvelinille 3.2.1968 Joensuun pääkirjasto Pohjois-Karjala -kokoelma
  2. ↑ © Jari Salminen ja Yksityiskoulujen Liitto: Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli 1872-1977 yksityiskoulut.fi. 2005. Viitattu 7.8.2020.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Helli Kaikkonen Kirje maakuntakirjastonhoitaja Ilmi Järvelinille 23.3.1965 Joensuun pääkirjasto Pohjois-Karjala -kokoelma
  4. ↑ Erkki Kaikkonen: Helli Kaikkosen ystäville. Kirjassa Kristallivirta / toim. Irja Hakkarainen ja Erkki Kaikkonen Ristin Voitto 1974 s. 8
  5. ↑ Viipurin Työväenopiston opistolaiskunnan johto. Työväenopisto : Työväenopistojen liiton (johon kuuluu työväen-, kansalais- ja vapaaopistoja) pyrintöjen äänenkannattaja, 01.09.1925, nro 6, s. 91 (11). Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Varhaisnuorten ja ohjaajain kurssit Viipurissa. Raitis kansa : Suomen sosialidemokraattisen raittiusliiton äänenkannattaja, 01.01.1929, nro 1, s. 12.
  7. ↑ a b c d Erkki Kaikkonen s. 7
  8. ↑ Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja, 01.07.1927, nro 7-8, s. 24 (216). Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja, 01.04.1923, nro 4, s. 30 (426). Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja, 01.04.1927, nro 4, s. 25 (121). Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Artturi Hänninen: Lauluja lapsista, työstä ja kuolemasta. (kirja-arvostelu) Karjalainen, 2.3.1975.
  12. ↑ Helli Kaikkonen: Kun sinikeijut tulivat. Valistus, Helsinki 1948 s. 49
  13. ↑ Kaikkonen: Kun sinikeijut... s. 139
  14. ↑ Aino Harjula: Helli Kaikkonen Kun sinikeijut tulivat sheferijm.vuodatus.net.
  15. ↑ Kun sinikeijut tulivat. Valistus, Helsinki 1948 Takakannen teksti.
  16. ↑ Putsinlahden opintokerho päättänyt työvuotensa. Laatokka, 02.07.1943, nro 147, s. 2.
  17. ↑ Jussi Raerinne: Kommentti 7.1.2011 artikkeliin Kirjallinen perinne vahva / Erkki Jormanainen Värtsilän verkkolehti. 7.1.2011.
  18. ↑ Lauri Pohjanpää: Suuren takojan alasimella Arvosteleva kirjaluettelo 1 / 1950. Kirjasampo. Viitattu 7.8.2020.
  19. ↑ Lauri Pohjanpää: Taivaan itäisellä portilla Arvosteleva kirjaluettelo. 1/1952. Kirjasampo. Viitattu 7.8.2020.
  20. ↑ Kärävä, Anja-Kaija: Leikkisiskot Arvosteleva kirjaluettelo 4/1951. Kirjasampo.
  21. ↑ Herkempien toiveitten täyttyessä. (Kirja-arvostelu) Laatokka, 03.12.1950, nro 279, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Aino Harjula: Helli Kaikkonen Leikkisiskot sheferijm.vuodatus.net. Viitattu 7.8.2020.
  23. ↑ Kaarina Ranta: Suvisiskot Arvosteleva kirjaluettelo 2/1953. Kirjasampo. Viitattu 7.8.2020.
  24. ↑ Kaarina Ranta: Urkulintu Arvosteleva kirjaluettelo. 1/1953. Kirjasampo.
  25. ↑ Kaarina Ranta: Urkulinnun laulupuu Arvosteleva kirjaluettelo. 8/1954. Kirjasampo.
  26. ↑ Kaarina Ranta: Tornitalon Tuula Arvosteleva kirjaluettelo. 7/1956. Kirjasampo. Viitattu 7.8.2020.
  27. ↑ Neljän Tuulan kerho Kertomus tytöille www.kirjasampo.fi. Viitattu 7.8.2020.
  28. ↑ Kun joskus on kysytty, että monta osaa ... Lasten toivekirjastoon. Kysy kirjastonhoitajalta. 18.1.2012. Viitattu 9.8.2020.
  29. ↑ Leena Puranen www.kirjasampo.fi. Viitattu 7.8.2020.
  30. ↑ Juna kiitää ohi www.kirjasampo.fi. Viitattu 7.8.2020.
  31. ↑ Jumalan musta kukka (takakansiteksti) Kirjasampo.
  32. ↑ Päivä paistaa pilveen (takakansiteksti) www.kirjasampo.fi. Viitattu 7.8.2020.
  33. ↑ Kaija Salmi: Lujaksi taottu sydän Arvosteleva kirjaluettelo. 3/1965. Kirjasampo. Viitattu 7.8.2020.
  34. ↑ Anneli Brunou: Kommentti sheferijm.vuodatus.net. 16.11.2014. Viitattu 7.8.2020.
  35. ↑ Kivet (takakansiteksti) www.kirjasampo.fi. Viitattu 7.8.2020.
  36. ↑ Kaija Salmi: Kivet Arvosteleva kirjaluettelo. 12/1972. Kirjasampo. Viitattu 7.8.2020.
  37. ↑ Tähtien värilyhdyt (osakohteet) Onnet-tietokanta. Lastenkirjainstituutti. Viitattu 7.8.2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helli_Kaikkonen&oldid=22865429”