Helgoland-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helgoland-luokka
Tekniset tiedot
Uppouma 22 440 t (normaali)
25 200 t (max)
Pituus 167,2 m
Leveys 28,5 m
Syväys 8,2 m
Koneteho 28 000 ihp
Nopeus 20,3 solmua
Miehistöä 1 113
Aseistus
Meritorjunta 12 × 30,5 cm SKL/50 -tykkiä
14 × 15 cm SKL/45 -tykkiä
14 × 8,8 cm SK L/45 -tykkiä
6 × 50 cm torpedoputkea

Helgoland-luokka oli Saksan keisarillisen laivaston toinen dreadnought-tyyppisten taistelulaivojen luokka, johon kuului neljä vuosina 1911–1912 käyttöön otettua alusta.

Erona edeltävään Nassau-luokkaan oli 280 mm pääaseistuksen korvaaminen 30,5 senttimetrin SK L/50 -tykeillä. Reichsmarineamt sai tietää brittien ollessa ottamassa taistelulaivoissaan käyttöön 340 mm tykkejä ja amerikkalaisten rakentavan taistelulaivoja 305 mm tykeillä.

Helgoland-luokka säilytti Nassau-luokan tykkitornien sijoituksen eteen, taakse ja kaksi keskelle molemmille sivuille, litistetyn kuusikulmion muodossa. Myös apuaseistuksena olivat samat 15 senttimetrin ja 8,8 senttimetrin tykit.

Propulsiojärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös voimanlähteenä oli edelleen kolmipaisunta (trippeli) -höyrykoneet. Pääsyynä oli hinta; Parsonsilla oli monopoli höyryturbiineissa ja yhtiö vaati miljoonan kultamarkan lisenssimaksua joka turbiinista

Panssarointi oli pääasiassa saman. Ainoana erona oli tykkitornien vahvistettu panssarointi.

Helgoland-luokan taistelulaivat[1]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
SMS Helgoland Howaldtswerke, Kiel 24. joulukuuta 1908 25. syyskuuta 1909 19. joulukuuta 1911 romutettu 1924
SMS Ostfriesland Kaiserliche Werft Wilhelmshaven 19. lokakuuta 1908 30. syyskuuta 1909 15. syyskuuta 1911 upotettu maalilaivana 21. heinäkuuta 1921
SMS Thüringen Weser, Bremen 7. marraskuuta 1908 27. marraskuuta 1909 10. syyskuuta 1911 romutettu 1923
SMS Oldenburg Schichau, Danzig 1. maaliskuuta 1909 30. kesäkuuta 1910 1. heinäkuuta 1912 romutettu 1921
Pommi räjähtää Ostfriedlandin vierellä Yhdysvaltain asevoimien pommitusesityksessä.

Kaikki alukset selviytyivät sodasta. Ne luovutettiin sodan jälkeen sotakorvauksena ympärysvalloille.

SMS Helgoland romutettiin Britanniassa 1921.

Japani ei ottanut sille luovutettua alusta vastaan, vaan myi sen suoraan purettavaksi.

Ranska sai SMS Thüringenin, jota käytettiin maalialuksena, kunnes alus romutettiin rannalle ajettuna Gâvresissa 1923.

SMS Ostfriesland luovutettiin Yhdysvalloille, missä alusta käytettiin 20. – 21. heinäkuuta 1921 armeijan ja laivaston ilmajoukkojen esityksessä ilmahyökkäyksen tehosta taistelulaivaa vastaan. Ostfriesland upposi, kun Martin- ja Handley-Page-pommikoneet eversti Billy Mitchellin alaisuudessa hyökkäsivät sitä vastaan kuudella 2 000 naulan lentopommilla esityksen toisena päivänä.[2][3]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
  • Gröner, Erich: German Warships 1815-1945 Volume One: Major Surface Vessels. London: Conway Maritime Press, 1990. ISBN 0-85177-533-0 (englanniksi)
  • Herwig, Holger H.: Luxury Fleet: The Imperial German Navy 1888-1918. New York: Humanity Books, 1987. ISBN 978-1-57392-286-9 (englanniksi)
  1. Gardiner 1985, s. 146
  2. DeSantis, Marc G.: The Court-Martial of Colonel Billy Mitchell HistoryNet. Viitattu 7.2.2021. (englanniksi)
  3. Wells, Samuel F. Jr.: William Mitchell and the Ostfriesland: A Study in Military Reform. The Historian, 1964, 26. vsk, nro 4, s. 553-556. (englanniksi)