Helga West
| Helga West | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1986 Utsjoki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | runous, essee |
| Esikoisteos | Gádden muohttaga vielgadin (2018) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Helga West, koko nimeltään Helga Sofia West, pohjoissaameksi Biennaš-Jon Jovnna Piera Helga (s. 1986 Utsjoki), on suomensaamelainen teologian väitöskirjatutkija, toimittaja, runoilija ja esseisti.
Tuotannosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]West pitää kirjoittamisensa lähtökohtana tarinankerrontaa omalle saamelaisyhteisölleen.[1] Hän on kiinnostunut kirjallisuuden mahdollisuuksista sanallistaa kipeitä kolonialistisia kokemuksia.[2] Esseissään West on muun muassa yhdistänyt elementtejä saamelaisuudesta ja länsimaisesta popkulttuurista.[2] Otava julkaisee hänen esikoisesseeteoksensa Puhu nukke maaliskuussa 2025.
West debytoi runoilijana vuonna 2018 pohjoissaamenkielisellä runokokoelmalla.[3] Runokokoelman teemoihin lukeutuu avioliitto, jota kuvataan häistä avioeroon.[4] Kirjan julkaisi saamelainen kustantaja ČálliidLágádus ("Kirjailijoiden kustantaja") Norjassa. Kirja oli osa Frankfurtin kirjamessujen vuoden vieraan Norjan saamelaisohjelmaa vuonna 2019.[5]
West kirjoittaa sekä pohjoissaameksi että suomeksi. Hän määrittelee itsensä yhtä paljon suomalaiseksi kuin saamelaiseksi.[6] West sanoo eri kulttuurien välisen risteämän olevan se tila, josta hän tarkastelee maailmaa ja synnyttää kertomuksia.[6] West tavoittelee esseillään saamelaisia ja suomalaisia tyttöjä ja naisia ja sanoo haluavansa "olla tuottamassa tyttöyttä, joka sanoutuu irti tukahduttavasta hiljaisuudesta."[6] West on kuvaillut saamelaisten historiaa pakkosulauttamisen ja kulttuurin tuhoamisen historiaksi.[6] Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ei ymmärretä, että taakkasiirtymät ovat saamelaisissa yhteisöissä yleisiä ja että ne jättävät jälkensä myös kehoihin.[6] Saamelaisilta on Westin mukaan puuttunut tilaa ja aikaa vaikeista asioista puhumiseen, ja ymmärrys saamelaisuudesta on jäänyt kapeaksi ja vinoutuneeksi.[6] West on kuvaillut tuntevansa asiat voimakkaasti ja herkästi ja kirjoittamisen olevan hänelle niin fyysinen prosessi, että hän ei voi hyvin, ellei pääse kirjoittamaan.[6]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helga West syntyi Outakosken kylässä Utsjoen Suomen puoleisessa osassa Saamenmaata.[7] Hän valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2017. Westin gradun aiheena oli norjansaamelaisen Tore Johnsenin saamelainen teologia, jossa pyritään sovittamaan yhteen kristillistä uskoa ja saamelaista uskomusmaailmaa.[8][9] Hänen tekeillä olevan väitöskirjansa tarkastelee sovinnon teemaa, saamelaisten kristillistämisen historian tutkimista, sen tunnustamista ja siitä oppimista.[9] Akateemisen uransa lisäksi hän työskentelee freelance-toimittajana muun muassa YLE:lle.[10][11] Lisäksi West on toiminut aktiivina Sukukansojen ystävät -yhdistyksessä.[12]
Bibliografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teologina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anteeksipyynnön aikakaudella risti ja rumpu tekevät sovinnon, entäpä Suomessa? Teologia.fi. 9.10.2018. Viitattu 2.11.2019.
Runoilijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- West, Helga: Gádden muohttaga vielgadin. Kárášjohka: CálliidLágádus, 2018. ISBN 9788282632942 (pohjoissaameksi)
- Domokos, Johanna, Rießler, Michael, Schlosser, Christine: Worte verschwinden/ fliegen/ zum blauen Licht Samische Lyrik von Joik bis Rap. Freiburg: Albert-Ludwigs-Universität Freiburg Skandinavisches Institut, 2019. ISBN 3981683536 (saksaksi)
Esseistinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puhu nukke. Helsinki: Otava, 2025. ISBN 9789511495482.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vierainamme Helsingin Kirjamessuilla: Inger-Mari Aikio, Helga West ja Elizabeth Torres Pen Finland. 20.10.2019. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ a b Helga West Versopolis. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ Suomalaista runoutta monikielisesti Helsingin Kirjamessut 22.–25.10.2020. Arkistoitu 22.10.2019. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Edel Olsen: Helga West: Gádden muohttaga vielgadin Samisk bibliotektjeneste - Sámi girjerádjubálvalus. 16.5.2018. Viitattu 2.11.2019. (kirjanorjaksi)
- ↑ I thought the snow was white Books From Norway. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Holm, Niina: Taakoista tarinoiksi Suomen Kuvalehti. 6.2.2025. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ Helga West kolumna (YLE Sápmi)
- ↑ West, Helga: "Meillä on luonnonkristinusko!" : Saamelainen luonnonteologia Tore Johnsenin ajattelussa. HELDA, 2017. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
- ↑ a b Teologi Helga West yllättyi tutkiessaan kirkon ja saamelaisuuden suhdetta – ”Todellisuus oli murskata minut” www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Helga West kolumna: "Sámediggeválggaid 2019 boađus ii lohpit sámepolitihkkii maidige ođđa – gávpotsámit ain govssahallet" Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2019. (pohjoissaameksi)
- ↑ Outi K: “This Can’t Be Done” – Five Stories Of Breaking the Saami Ceiling Multilingual Month. 1.2.2018. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi)
- ↑ West, Helga: Kolumni: Eamiálbmotgielaid gáhttema ii oaččošii čatnat virggálaš stáhtusii eamiálbmotvuođas – Alkuperäiskansakielten suojelu ei saisi olla sidoksissa viralliseen statukseen ”alkuperäisyydestä”. Kulttuurintutkimus, 37 (2020).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helga Westin blogi (englanniksi, suomeksi ja pohjoissaameksi)
- Hanna Antila, STeologi Helga West yllättyi tutkiessaan kirkon ja saamelaisuuden suhdetta Kirkko ja kaupunki 31.7.2019 (artikkeli Helga Westistä tutkijana
