Helfrid Eriksson
Helfrid Eriksson (o.s. Strandborg; 23. kesäkuuta 1908 – 23. lokakuuta 2018) oli pitkäikäinen suomalainen. Hän asui lapsena Pernajassa ja viimeisinä vuosinaan Mustasaaressa.
Eriksson oli kertonut pitkän ikänsä salaisuudeksi sen, että oli aina ollut iloinen. Kristinusko oli hänelle tärkeää ja sen antama toivo kantoi häntä läpi elämän.[1] Erikssonin vanhemmat olivat William ja Olga Strandborg, joista kumpikin eli 96-vuotiaaksi. Hän vietti lapsuutensa Pernajassa, muutti Helsinkiin Lapinlahdenkadulle ja sieltä 2000-luvulla Mustasaareen tyttärensä Lailan kanssa. Eriksson avioitui vuonna 1932 Paul Erikssonin kanssa, ja he saivat kolme lasta. Mies työskenteli taksinkuljettajana ja Helfrid oli kotiäitinä. Hän jäi leskeksi 67-vuotiaana. Hänellä oli useita lastenlapsia ja lastenlastenlapsia, ja 109-vuotispäivänsä aikaan hänellä oli yksi lapsenlapsenlapsenlapsikin.[1] Hän kuoli 110 vuoden iässä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hiltunen, Hertta: 109 vuotta täyttävä Suomen vanhin, Helfrid Eriksson, esittelee sata vuotta vanhat perhekuvansa ja uusimman selfien Me Naiset. 20.6.2017. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ Mattila, Sanni: Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson on kuollut 110-vuotiaana - Tytär Laila, 86, Iltalehdelle: ”Äiti oli valoisa ihminen, joka tyytyi vähään” Iltalehti.fi. 24.10.2018. Viitattu 24.10.2018.
| Edeltäjä: Helvi Kärki |
Suomen vanhin ihminen 23. tammikuuta 2017 – 23. lokakuuta 2018 |
Seuraaja: Saara Ahonen |