Heksabromibifenyyli

Heksabromibifenyyli
Tunnisteet
IUPAC-nimi	1,2,3-tribromi-4-(2,3,4-tribromifenyyli)bentseeni
CAS-numero	36355-01-8
SMILES	C1=CC(=C(C(=C1C2=C(C(=C(C=C2)Br)Br)Br)Br)Br)Br
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C12H4Br6
Moolimassa	627,59 g/mol
Sulamispiste	72 °C
Infobox OK

Heksabromibifenyyli (C₁₂H₄Br₆) on polybromattuihin bifenyyleihin (PBB) kuuluva yhdiste, jonka tuotanto alkoi 1970. Heksabromibifenyyliä on käytetty palonestoaineena lämpökestomuoveissa ja elektroniikkatuotteissa, vähemmän autoteollisuuden päällysteissä, lakoissa ja polyuretaanivaahdossa.

Aineen käytöstä on nykyään lähes kokonaan luovuttu (USA:ssa tuotanto loppui 1975). 1970-luvun lopun jälkeen PBB-yhdisteitä on korvattu mm. difenyylieettereillä. Heksabromobifenyylin käyttö kiellettiin 2004 Euroopan unionin asetuksella 850/2004.

Suomessa ei tiettävästi ole käytetty heksabromibifenyyliä, mutta sitä sisältäviä tuotteita on tuotu maahan. Päästöstä ei ole olemassa arviota, eikä pitoisuuksista ympäristössä.

Terveysvaikutukset

Heksabromibifenyylin on kokeissa todettu olevan haitallista tai hyvin lievästi myrkyllistä jyrsijöille. Heksabromibifenyylille altistuneilla ihmisillä on havaittu ihovaurioita, kuten aknea, ja hiustenlähtöä. Polybromatut bifenyylit häiritsevät hormonitoimintaa ja ovat mahdollisesti syöpää aiheuttavia.

Ympäristövaikutukset

Heksabromibifenyyli sitoutuu voimakkaasti maahan ja sedimentteihin ja on ympäristössä pysyvä. Se on erittäin kertyvä ja sitä on maailmalla löydetty sedimenteistä ja kaloista.

Lähteet

• Ympäristöministeriö: Suomi-POP, Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta
• Leea Fraktman: Bromatut palonestoaineet ympäristössä, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2002^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

• PubChem: Hexabromobiphenyl (englanniksi)
• Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Hexabromobiphenyl^{[vanhentunut linkki]} (englanniksi)