Heinz Barth

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heinz Barth (15. lokakuuta 1920 Gransee, Brandenburg, Saksa6. elokuuta 2007 Gransee, Brandenburg, Saksa) oli SS-Obersturmführer ja sotarikollinen. Hänet tunnettiin ”Oradour-sur-Glanen murhaajana” osallisuudestaan Oradour-sur-Glanen joukkomurhaan 1944. Barth oli ainoa tästä joukkomurhasta tuomittu natsiupseeri. Hänet tuomittiin vuonna 1983 Itä-Saksassa ja vapautettiin vankilasta vuonna 1997.

Barth liittyi Hitler-Jugendiin vuonna 1932 ja ansaitsi organisaation kultaisen ansiomerkin. Vuonna 1938 hän liittyi kansallissosialistisiin moottoroituihin joukkoihin ja sai sotilaskoulutuksen. Hän liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen 9. marraskuuta 1939 oluttupavallankaappauksen vuosipäivänä.

Barth liittyi sotilaspoliisiin, jolloin hänestä tuli upseeri. Vuonna 1983 itäsaksalainen oikeusistuin totesi hänen syyllistyneen erään poliisiyksikön mukana 92 tšekkiläisen partisaanin ampumiseen Klatovyssä ja Pardubicessa. Hän oli myös 1942 ampumassa 32 Ležákyn kylän asukasta.

Barth liittyi SS:ään 10. helmikuuta 1943 (nro 458037) Untersturmführerina ja sai komennuksen SS-pioneerijoukkoihin. 15. tammikuuta 1943 hän sai siirron 10. SS-panssaridivisioona Frundsbergiin ja myöhemmin 3. SS-divisioona Totenkopfiin, ja lokakuussa 1943 itärintamalle 2. SS-divisioona Das Reichiin. Hän johti 3. komppanian osastoa 4. panssarirykmentti Der Führerissa. Vuonna 1944 hän joutui Adolf Diekmannin prikaatiin Otto Erich Kahnin alaiseksi. Hän otti osaa kesäkuussa 1944 Oradour-sur-Glanen joukkomurhaan. Kylässä Diekmannin SS-miehet polttivat talot asukkaineen kostona SS-pataljoonankomentaja Helmut Kämpfen murhasta. Vuoden 1983 oikeudenkäynnissä hän todisti ampuneensa 15 laukausta väkijoukkoon. Hän myös todisti, ettei 642 siviilin (koko kylän, mukaan lukien yli 200 lapsen) surmaamisessa ollut sotilaallista tavoitetta.

Elokuussa 1944 Barth haavoittui pahoin Normandiassa ja menetti osan jalastaan. Hänet siirrettiin 2. harjoituspataljoonaan SS-panssarikrenatööreihin ja ylennettiin Obersturmführeriksi 9. marraskuuta 1944.

Sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen Barth palasi kotikaupunkiinsa Brandenburgiin Saksan demokraattiseen tasavaltaan väärällä nimellä. Hänet tuomittiin poissaolevana kuolemaan Ranskassa vuonna 1953.

Hänet tunnistettiin ja pidätettiin Granseessa kesäkuussa 1981. Barth joutui uudestaan oikeuteen 1983 Saksan demokraattisessa tasavallassa ja tuomittiin elinkautiseen sotarikoksista. Barth, joka väitti vain noudattaneensa käskyjä, oli ainoa saksalainen upseeri joka tuomittiin tapauksesta. Toiset tapauksesta vastanneet upseerit olivat paenneet Länsi-Saksaan kuten Das Reichin komentaja Heinz Lammerding.

Barth vapautettiin 1997 ikänsä ja terveytensä vuoksi, ja ”koska hänen todettiin osoittaneen katumusta”. Keskustelua herätti se, että Barth sai 800 mk:n korvausta Normandiassa menetetystä jalastaan haavoittuneena veteraanina. Vuonna 2000 oikeuslaitos Potsdamissa päätti, ettei sotarikollisen tullut saada korvausta. Vuonna 2001 Bundestag sääti lain, jolla estettiin korvauksen määrääminen sotarikollisille.

Barth kuoli syöpään 86-vuotiaana 14. elokuuta 2007.