Heinrich Anton de Bary
| Heinrich Anton de Bary | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. tammikuuta 1831 Frankfurt am Main, Saksa |
| Kuollut | 19. tammikuuta 1888 (56 vuotta) Straßburg |
| Koulutus ja ura | |
| Oppilaat | Frederick Orpen Bower, Julius Oscar Brefeld (käännä suomeksi), Francis Darwin, William Gilson Farlow, Karl von Goebel, Alexis Millardet ja Friedrich Oltmanns |
| Tutkimusalue | Kasvitiede, sienitiede ja bakteriologia |
|
|
|
Heinrich Anton de Bary (26. tammikuuta 1831 Frankfurt am Main, Saksa – 19. tammikuuta 1888 Straßburg) oli saksalainen kasvitieteilijä, jota on pidetty tieteellisen mykologian perustajana.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]De Bary oli belgialaista syntyperää, vaikka hänen perheensä oli jo pitkään asunut Saksassa. Vuosina 1849-1853 hän opiskeli lääketiedettä Heidelbergissä, Marburgissa ja Berliinissä. Vuonna 1853 hän asettui Frankfurtiin kirurgiksi. Vuonna 1854 hänestä tuli Tubingenin kasvitieteen dosentti ja vuonna 1855 Freiburgin kasvitieteen professori. Vuonna 1867 hän muutti Halleen ja vuonna 1872 Straßburgiin, jossa hän oli vastaperustetun yliopiston ensimmäinen rehtori ja jossa hän kuoli 19. tammikuuta 1888. Vuosina 1866-87 hän toimitti Botanische Zeitung -lehteä.[1]
De Bary oli varsinkin levien ja sienien rakenteen, kehityksen ja elinehtojen merkittävimpiä tutkijoita. Vaikka de Barylla oli perehtynyt systemaattiseen kasvitieteeseen ja kenttäkasvitutkimukseen yleensä, de Bary muistetaan modernin mykologian perustajana. Tämän tieteenhaaran hän mullisti täysin vuonna 1866 julkaisemalla Morphologie und Physiologie der Filze, Flechten und Myxomyceten -teoksensa, jonka hän kirjoitti uudelleen vuonna 1884 ja jolla oli maailmanlaajuinen vaikutus biologian tieteenalaan. De Bary käytti paljon aikaa sienien morfologian tutkimiseen ja huomasi, että tietyt muodot, jotka oli luokiteltu erillisiksi lajeiksi, olivat itse asiassa saman organismin peräkkäisiä kehitysvaiheita. Tuohon aikaan erilaisten sienten katsottiin vielä syntyvän spontaanin syntymisen kautta, ja de Bary osoitti näkemyksen virheelliseksi. Hänen käsityksensä symbioosin merkityksestä ja jäkälien kaksoisluonteesta on yksi hänen merkittävimmistä saavutuksistaan. Yksi hänen huomattavista löydöksistään oli infektion todellinen luonne morfologisena ja fysiologisena prosessina. Kasvitautien alkuperää ei tuolloin vielä tunnettu.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Heinrich Anton de Bary Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 28.11.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinrich Anton de Bary Wikimedia Commonsissa
