Heinähukka
| Heinähukka | |
|---|---|
 naaras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Karvakehrääjämäiset Lasiocampoidea |
| Heimo: | Karvakehrääjät Lasiocampidae |
| Alaheimo: | Lasiocampinae |
| Suku: | Macrothylacia |
| Laji: | rubi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Macrothylacia rubi |
|
| Katso myös | |
Heinähukka (Macrothylacia rubi) on karvakehrääjiin kuuluva keskikokoinen perhoslaji. Se kuuluu alkukesän yöperhosiin, mutta lajin tapaa helpoimmin toukkana.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinähukan koiraat ja naaraat eroavat ulkonäöltään jonkin verran. Koirasperhoset ovat punertavan ruskeita ja naaraat vaalean rusehtavanharmaita. Etusiiven poikki kulkee molemmilla sukupuolilla kaksi kapeaa, vaaleaa raitaa kun takasiipien väritys on tasainen. Erotuksena muista samantapaisista lajeista, heinähukan etusiivessä ei ole vaaleaa keskitäplää. Koirailla on tuuheat, sulkamaiset tuntosarvet. Siipiväli on 40–65 mm ja naarasyksilöt ovat selvästi koiraita kookkaampia.[2][3][4]
-
-
Heinähukan toukka
-
♂ -
♀
Nuori toukka on tumma ja siinä on kapeita, keltaisia poikkijuovia. Täysikasvuinen toukka on silmiinpistävä, jopa kymmensenttinen ja mustanruskea. Toukat ovat kokonaan tuuhean karvan peittämiä ja ihokontakti karvojen kanssa voi aiheuttaa voimakkaan allergisen reaktion.[5][6]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinähukka on hyvin yleinen laji Oulun korkeudelle saakka. Lentoaika on Suomessa kesäkuun alusta heinäkuun alkuun. [7][2]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji talvehtii täysikasvuisena toukkana ja tavallisimmin heinähukan tapaa syksyllä toukkien etsiessä talvehtimispaikkaa tai keväällä kun toukat lähtevät uudestaan liikkeelle. Toukat koteloituvat keväällä maahan rakentamansa harvan, putkimaisen kotelokopan sisään. Kotelovaihe kestää 5–8 viikkoa.[8]
Heinähukkaa tavataan kaikenlaisissa heinää kasvavissa ympäristöissä. Koiraat lähtevät lentoon iltapäivällä, yleensä aurinkoisella säällä. Naaraat piileskelevät kasvillisuuden seassa ja aktivoituvat vasta hämärän tullessa. Naaraat käyttävät feromoneja houkutellakseen koiraita luokseen. Molemmat sukupuolet lentävät valolle, naaraat koiraita useammin.[8][2]
Naaras munii noin 250 munaa heinille 30–40 munan ryhmiin. Toukat ovat aktiivisia öiseen aikaan.[8]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää monilla ravintokasveilla, mm. eri heinälajeilla (Poaceae), koivuilla (Betula), pajuilla (Salix), mustikalla (Vaccinium myrtillus), kanervalla (Calluna vulgaris) ja vadelmalla (Rubus idaeus). Talvehtinut toukka ja aikuinen perhonen eivät syö juurikaan mitään.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Heinähukka – Macrothylacia rubi Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c http://www.perhostutkijainseura.fi/historia/lasiocampidae/mac-rubi.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://perhoset.1g.fi/A/A01/A01_08/rubi.htm
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/m/macrothylacia_rubi.html
- ↑ http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/yoperhoset/hein%C3%A4hukka/25609 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.kolumbus.fi/silvonen/lnel/b/macrubi.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Lasiocampidae/Macrothylacia/rubi/Macrothylacia%20rubi.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 133–134