Heimo Suntio
Heimo Suntio (s. 1955 Kotka) on suomalainen kuvanveistäjä, joka toimi ennen ammattitaiteilijaksi ryhtymistä muun muassa yöhoitajana, sähköpylväiden pystyttäjänä ja muusikkona. Hän opiskeli Limingan taidekoulussa vuosina 1977–1978.[1] Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli Kotkassa vuonna 1988.[2] Heimo Suntion taidetta on muun muassa Suomen valtion, Kiasman, Oulun taidemuseon, Wihurin säätiön ja Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmissa.[1]
Vuonna 1992 Heimo Suntio perusti Juha Metson ja Timo Mähösen kanssa Taideahtaajat-taiteilijaryhmän, joka tuli tunnetuksi ironisista performansseista, videoista ja valokuvista.[1]
Heimo Suntio yhdistää teoksissaan erilaisia elementtejä, materiaaleja ja tekniikoita, sekä inspiroituu usein muista taiteenlajeista, kuten klassisesta kirjallisuudesta.[3] Hänen teoksissaan elämä ja taide näyttäytyvät epäsovinnaisin rinnastuksin ja joskus unenomaisen yllättävästi katsojan konventioita hajottaen.[4] Ihmisenä olemisen ristiriitaisuus on keskeinen teema hänen taiteessaan.[5]
Taiteesta kirjoitettua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anu Uimonen totesi vuonna 2010, että Heimo Suntio tekee näyttelyssään vaikutuksen erilaisten materiaalien ja sisältöjen mestarillisella yhdistämisellä: arvokas pronssi kohtaa kuluneen puun ja mahakelkan rungon, sarjakuvan ja nuottipaperin.[6]
Timo Valjakka kirjoitti vuonna 2013 Heimo Suntion näyttelystä, että se koostuu pääasiassa pienistä pronssi- ja sekatekniikkaveistoksista, jotka hän esittää joko sellaisenaan tai installaatioiden osana. Hän ei kuitenkaan rajaa teoksiaan kovin tarkasti, vaan antaa niille siinä määrin tilaa, että niiden osat paikoin sekoittuvat toisiinsa.[7]
Merkkien järjestäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimo Suntion teoksessa Merkkien järjestäytyminen (2002) voi löytää viitteitä arkkitehtuuriin, kuvataiteisiin, kirjallisuuteen ja musiikkiin. Teoksen elementeissä taiteilija assosioi oppimisen ja kasvamisen merkityksiä käden taitojen ja luovuuden eri aloilla. Teos on koulun ulkoseinässä, jossa pronssireliefissä on kuvattuna tyttö ja poika koululaukkuineen. Hahmojen pinnassa on lasten piirustuksissa esiintyvä perusmaisema: talo, aurinko, kukkia ja eläimiä. Teoksessa on myös Tomi Kontiolta tilattu runo ympyrän muotoon ladottuna:
"Jokainen sana kuin narua hyppäisi, ja sileä hiljaisuus siinä välissä, leikatulla ruo'olla saveen vangittuna, merkkien aitauksiin. Palmikkopäiset tytöt pyörittävät Kontulankaarta. Toiset sanovat kaiken, toiset sanottavaansa sanovat kuin harakat hiekkalaatikolla."[4]
Tekijän ajatuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sculptorin näyttelyn yhteydessä vuonna 2019 Suntio julkaisi kirjoituksen, jossa hän totesi:
”Kehon- tai mielenharjoitteen avulla ajattomuuteen kurkottava huiputtaa itseään ja on pikemminkin kuolleen kaltainen koettaessaan sukeltaa globaaliin hetkeen keksimästään verkon tähtiportista. Tämä ei vie häntä toisaalle vaan tekee hänestä kaksiulotteisen hologrammin; kuvitelman esittämään itseään kuvitelmassa ilman tahtoa tai pyrkimystä esineeksi eli olioksi. Tämä tässä on nykyisin kuvanveistäjän paradoksi.”[3]
Vuonna 2007 Heimo Suntio kirjoitti:
"Ajattelen kuvan paikkaa kuvataiteena.
Se on löytötavaraa, tieten hukattua,
kadotetuista aineksista koottua.
Ai, että tällainen, sanoo katsoja itsekseen,
tottuneempi kallistaa päätään sisäisen perspektiivin pyynnöstä.
Teen esineitä esineistä maailmoiksi.Materiaalit ovat vertauskuvia tai välineitä,
vaikka puu - että näin se on kasvanut jälkinä syiksi,
tai sula oranssi metalli, joka vallankumouksellisesti päätti kivikauden,
valuu taas muottiin uudeksi muodoksi, patsaaksi."[8]
Kuvia julkisista teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Merkkien järjestäytyminen, 2002, Helsinki. -
Pronssipatsaat, 2014, Vantaa. -
Pelle Miljoonan patsas, 2014, Hamina. -
Erik Allardtin muistoreliefi, 2022, Helsinki.
_2013_-_m.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Olsson, Eveliina: Yksityisiä aiheita. Kide, 2005, nro 6. Lapin yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Heimo Suntio slideshare.net.
- ↑ a b Döden skrinnar igen & Kultakypärä Suomen kuvanveistäjäliitto. 2019.
- ↑ a b Merkkien järjestäytyminen : Heimo Suntio HAM. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Ihmisen osa – Koivukujabiennaali 2021 taide.art. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ arvioita | Pieni mies istuu suuressa veneessä Helsingin Sanomat. 27.11.2010. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Arvio | Tuntemattoman maan veistäjä Helsingin Sanomat. 1.5.2013. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Galleria Heino - Menneet näyttelyt - HEIMO SUNTIO www.galleriaheino.com. Viitattu 10.11.2022.