Heikel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heikel on suomalainen sivistyssuku. Suurin osa suvun jäsenistä on 1900-luvulla suomentanut nimensä muotoon Heikinheimo.[1]

Suku on lähtöisin entisen Oulujoen kunnan Oulunsuun kylän Heikkilän talosta, jossa se eli talonpokaissukuna ainakin 1500-luvun lopulta alkaen. Isonvihan jälkeen vuonna 1723 Jaakko Heikinpoika Heikkilä muutti sieltä Oulun kaupunkiin ja ryhtyi kauppiaaksi. Hänen lapsensa ottivat käyttöön sukunimen Heikel ja suku polveutuu hänestä. Nimeä on kirjoitettu joskus myös muodoissa Heickel ja Heikell, minkä johdosta suku on joskus sekoitettu toiseen, Heickell-nimiseen pohjalaissukuun.[1]

Jäseniä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakkosjärjestyksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikel-nimisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Albert Heikel (1812–1880), Ylitornion rovasti, lestadiolaisen liikkeen vaikuttaja, Henrik Heikelin veli
  • Anna Heikel (1838–1907), kuurojen opetuksen uranuurtajia, Suomen baptistiliikkeen perustajia, Henrik Heikelin tytär
  • Armas Heikel (1906–1980), filosofian maisteri, kemisti ja vasemmistoaktivisti
  • Axel Olai Heikel (1851–1924), kansatieteilijä, Seurasaaren ulkomuseon perustaja, Henrik ja Albert Heikelin veljenpoika
  • Ben Walter Heikel (1879–1954), valtionpomologi, kotimaisten hedelmäviinien valmistuksen uranuurtaja
  • Carl Johan Heikel (1786–1850), Oulun pormestari, Samuel Heikelin poika
  • Cecilia Heikel (1921–2013), näyttelijä, Gitti Heikelin tytär
  • Einar Heikel (1885–1949), kielentutkija, O. I. Heikelin poika
  • Elia Heikel (1852–1919), rakennusmestari-arkkitehti
  • Felix Heikel (1844–1921), pankinjohtaja, valtiopäivämies, Henrik Heikelin poika
  • Gitti Heikel, o.s. Huber (1897–1983), kuvataiteilija
  • Henrik Heikel (1808–1867), kirkkoherra ja valtiopäivämies, Jaakko Heikkilän pojanpojan poika
  • Ivar Heikel (1861–1952), antiikintutkija, filologi, professori ja yliopiston rehtori, Henrik ja Albert Heikelin veljenpoika, A. O. Heikelin serkku
  • Johan Edvard Heikel (1834–1917), senaattori, C. J. Heikelin poika
  • Karl Abiel Heikel (1846–1919), lestadiolainen saarnaaja, Kittilän kirkkoherra, Albert Heikelin poika
  • Matias Henrik Heikel (1835–1905), kenraaliluutnantti
  • Oskar August Heikel (1844–1928), lääkäri ja professori
  • Oskar Immanuel Heikel (1858–1941), lestadiolaisen liikkeen vaikuttaja, Albert Heikelin poika
  • Ragnar Heikel (1892–1927), jääkärimajuri, T. A. Heikelin poika
  • Rosina Heikel (1842–1929), Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, C. J. Heikelin tytär
  • Samuel Heikel (1739–1786), Oulun pormestari, Jaakko Heikkilän poika
  • Theodor (Teodor) August Heikel (1863–1936), Vaasan läänin maaherra, Ivar Heikelin veli
  • Viktor Heikel (1842–1927), professori, liikuntakasvatuksen uranuurtaja, Henrik Heikelin poika
  • Yngvar Heikel (1889–1956), etnologi, virkamies ja tietokirjailija, Viktor Heikelin poika

Heikinheimo-nimisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikajärjestyksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Samuel Heikel (1739–1786), Oulun pormestari, Jaakko Heikkilän poika
  • Carl Johan Heikel (1786–1850), Oulun pormestari, Samuel Heikelin poika
  • Henrik Heikel (1808–1867), kirkkoherra ja valtiopäivämies, Jaakko Heikkilän pojanpojan poika
  • Albert Heikel (1812–1880), Ylitornion rovasti, lestadiolaisen liikkeen vaikuttaja, Henrik Heikelin veli
  • Johan Edvard Heikel (1834–1917), senaattori, C. J. Heikelin poika
  • Matias Henrik Heikel (1835–1905), kenraaliluutnantti
  • Anna Heikel (1838–1907), kuuromykkäinopetuksen pioneeri, Suomen baptistiliikkeen perustajia, Henrik Heikelin tytär
  • Viktor Heikel (1842–1927), professori, liikuntakasvatuksen uranuurtaja, Henrik Heikelin poika
  • Rosina Heikel (1842–1929), Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, C. J. Heikelin tytär
  • Felix Heikel (1844–1921), pankinjohtaja, valtiopäivämies, Henrik Heikelin poika
  • Oskar August Heikel (1844–1928), lääkäri ja professori
  • Karl Abiel Heikel (1846–1919), lestadiolainen saarnaaja, Kittilän kirkkoherra, Albert Heikelin poika
  • Axel Olai Heikel (1851–1924), kansatieteilijä, Seurasaaren ulkomuseon perustaja, Henrik ja Albert Heikelin veljenpoika
  • Elia Heikel (1852–1919), rakennusmestari-arkkitehti
  • Oskar Immanuel Heikel (1858–1951), lestadiolaisen liikkeen vaikuttaja, Albert Heikelin poika
  • Ivar Heikel (1861–1952), antiikintutkija, filologi, professori ja yliopiston rehtori, Henrik ja Albert Heikelin veljenpoika, A. O. Heikelin serkku
  • Theodor (Teodor) August Heikel (1863–1936), Vaasan läänin maaherra, Ivar Heikelin veli
  • Assari Mikael Heikinheimo (1871–1939), lyseon lehtori, rehtori ja suomentaja
  • Oskari Heikinheimo, vuoteen 1906 Heikel (1873–1960), lääkintöneuvos, kokoomuksen kansanedustaja, K. A. Heikelin poika
  • V. A. Heikinheimo (1875–1948), kirkkoherra ja käytännöllisen teologian assistentti, K. A. Heikelin poika
  • Ben Walter Heikel (1879–1955), valtionpomologi, kotimaisten hedelmäviinien valmistuksen uranuurtaja
  • Helmi Heikinheimo (1879–1968), suomalainen lähetyslääkäri ja hermo- ja mielitautien erikoislääkäri, Karl Abiel Heikelin tytär
  • Mikko Heikinheimo, vuoteen 1906 Heikel (1881–1960), sähkötekniikan professori, Albert Heikelin pojanpoika
  • Olli Heikinheimo, vuoteen 1906 Klas Olof Heikel (1882–1973), metsäntutkimuslaitoksen johtaja, professori, Albert Heikelin pojanpoika
  • Einar Heikel (1885–1949), kielentutkija, O. I. Heikelin poika
  • Eva Heikinheimo, vuoteen 1906 Heikel (1887–1955), edistyspuolueen kansanedustaja, Albert Heikelin pojantytär
  • Yngvar Heikel (1889–1956), etnologi, virkamies ja tietokirjailija, Viktor Heikelin poika
  • Jalo Heikinheimo, ent. Heikel (1890–1972), jääkärieverstiluutnantti, K. A. Heikelin poika
  • Ilmari Heikinheimo, vuoteen 1906 Heikel (1891–1966), kirjallisuuden tutkija ja toimittaja, Albert Heikelin pojanpoika
  • Ragnar Heikel (1892–1927), jääkärimajuri, T. A. Heikelin poika
  • Aarne Heikinheimo, vuoteen 1906 Heikel (1894–1938), jääkärikenraalimajuri, Albert Heikelin pojanpoika
  • Gitti Heikel, o.s. Huber (1897–1983), kuvataiteilija
  • Albert Heikinheimo, vuoteen 1921 Heikel (1899–1976), kirkkoherra ja diakonissalaitoksen johtaja
  • Anna-Liisa Heikinheimo, ent. Heikel (1905–2000), ANKS:n johtohenkilö, V. A. Heikinheimon tytär
  • Armas Heikel (1906–1980), filosofian maisteri, kemisti ja vasemmistoaktivisti
  • Sakari Heikinheimo (1907–1985), pianisti ja arkistonhoitaja, V. A. Heikinheimon poika
  • Maija Heikinheimo (1908–1963), suomalainen sisustusarkkitehti
  • Jaakko Heikinheimo (1915–1990), suomalainen kirkkoherra ja runoilija
  • Lauri Heikinheimo, vuoteen 1935 Heikel (1917–2000), metsäntutkija, professori, Mikko, Olli, Eva, Ilmari ja Aarne Heikinheimon veljenpoika
  • Cecilia Heikel (1921–2013), näyttelijä, Gitti Heikelin tytär
  • Seppo Heikinheimo (1938–1997), musiikkiarvostelija, Sakari Heikinheimon poika
  • Päivi Heikinheimo (s. 1938), suomalainen laulaja
  • Hannu Heikinheimo (s. 1943), ohjaaja, Sakari Heikinheimon poika
  • Kaarina Heikinheimo (s. 1946), suomalainen tekstiilitaiteilija
  • Mikko Heikinheimo (1946–2022), suomalainen suurlähettiläs ja tietokirjailija
  • Antti Heikinheimo (s. 1954), suomalainen asianajaja
  • Vesa Heikinheimo (s. 1983), suomalainen jalkapalloilija
  • Ilmari Heikinheimo (s. 1988), suomalainen lyömäsoittaja, Hannu Heikinheimon poika
  • Siljamari Heikinheimo, viulisti
  • Annamari Heikinheimo, lääketieteen professori

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoilija ja suomentaja Katri Vala (1901–1944) oli vuodesta 1930 oikealta nimeltään Karin Heikel. Hän sai sukunimen avioliiton kautta.[2] Samoin on nimen saanut radio- ja televisiotoimittaja Kirsi Heikel.

Villa Heikel on Kauniaisten vanhin, Elia Heikelin rakennuttama huvila.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Veli-Matti Autio: Heikel (1700 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Vala, Katri (1900 - 1944) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heikel&oldid=22900972”