Heijō-kyō
Heijō-kyō (jap. 平城京, myös Heizei-kyō tai Nara no miyako) oli Japanin pääkaupunki Nara-kaudella vuosina 710–784.[1] Se sijaitsi nykyisen Naran kaupungin länsipuolella, ja on arveltu, että sen nimen muodostavat kirjoitusmerkit saatettiin tuolloin lukea ”Nara”. Pääkaupunki siirrettiin paikalle Fujiwara-kyōsta Naran eteläpuolelta.[2] Heijō-kyō käsitti noin 2 500 hehtaarin laajuisen alueen ja siellä arvellaan olleen noin 100 000 asukasta.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nara-kausi merkitsi vilkasta kulttuurivaihtoa muiden Itä-Aasian maiden kanssa ja kiinalaisen hallinto- ja lakijärjestelmän (ritsuryō) omaksumista. Myös uusi pääkaupunki suunniteltiin kiinalaisen fengshui-opin mukaan ruutukaavaan. Kiinalaisista kaupungeista poiketen sitä ei kuitenkaan ympäröity muurein. Keisarillinen Heijō-palatsi sijaitsi suorakulmion muotoisen kaupungin pohjoisosassa pohjois-eteläsuuntaisen valtakadun päätepisteenä. Siihen kuului poliittisten ja uskonnollisten seremonioiden hoitoon tarkoitettuja rakennuksia ja keisarillinen residenssi. Aiemman Fujiwara-palatsin rakennukset purettiin ja rakennusmateriaali siirrettiin Heijō-kyōhon uuden kaupungin käyttöön. Palatsin eteläpuolelle nousi aatelisten asuinalue. Heijō-kyō oli huomattavasti suurempi kuin aiemmat pääkaupungit ja sen reunoille rakennettiin useita isoja buddhalaisia temppeleitä, kuten Tōdai-ji vuonna 745. Kaupunkiin perustettiin myös itäinen ja läntinen markkina-alue. Se sijaitsi uuden kansallisen tieverkon keskiössä.[2][1][3]
Heijō-kyō oli pysyvämpi pääkaupunki kuin monet aiemmat esihistoriallisen ajan lyhytaikaiset pääkaupungit. Silti senkin pääkaupunkiasema katkesi väliaikaisesti, kun keisari Shōmu pakeni aatelin keskinäisiä taisteluja Kuniin ja Naniwaan. Pääkaupunkia päätettiin siirtää jälleen vuonna 784 Nagaoka-kyōhon; siirron syyksi on epäilty buddhalaisten temppelien liian suureksi kasvanutta vaikutusvaltaa. Tämäkin pääkaupunki jäi lyhytikäiseksi, kunnes hovi siirtyi vuonna 794 Heian-kyōhon eli nykyiseen Kiotoon.[2]
Nykytila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entisen Heijō-palatsin jäänteet on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta ”muinaisen Naran historialliset monumentit”. Osia palatsista on rekonstruoitu.[3]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kartta Heijō-kyōn merkittävimmistä rakennuksista -
Heijō-kyōn sijaintipaikka satelliittikuvassa, palatsi vasemmalla -
Heijō-kyōn uudelleenrakennettu Suzakumon-portti -
Heijō-kyōn palatsin sijaintipaikka -
Palatsin uudelleenrakennettu Daigoku-den, taustalla Tōdai-ji -
Ruohon polttoa Wakakusavuorella, Suzakumon etualalla
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Noboru Ogata: Nara (Heijô-kyô) — The Capital of Japan in the 8th Century Kioton yliopisto. Arkistoitu 4.7.2013. Viitattu 7.2.2016.
- ↑ a b c Richard Bowring, Peter Kornicki et al.: The Cambridge Encyclopedia of Japan, s. 32–37. Cambridge University Press, 1993. ISBN 0-521-40352-9
- ↑ a b c ICOMOS: Advisory Body Evaluation 10/1998. Unesco World Heritage Center. Viitattu 7.2.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heijō-kyō Wikimedia Commonsissa
- 平城宮跡資料館 (japaniksi)
| Edeltäjä: Fujiwara-kyō |
Japanin pääkaupunki 710–740 |
Seuraaja: Kuni-kyō |
| Edeltäjä: Shigarakinomiya |
Japanin pääkaupunki 745–784 |
Seuraaja: Nagaoka-kyō |