Heidi Iivari
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Heidi Iivari (s. 1974 Espoo)[1] on suomalais-virolainen runoilija, suomentaja ja kirjallisuuskouluttaja. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, joka meni Tarttoon vaihto-opiskelijaksi 1999 ja muutti sinne pysyvästi 2006. Osaltaan kaupungin aktiivisen lavarunousyhteisön innostamana hänestä tuli lopulta tarttolaiskirjailija. Iivari on työskennellyt Tarton yliopistossa suomen kielen opettajana ja Suomen Viron-instituutin kulttuurisihteerinä.[1][2]
Iivari on vuoteen 2024 mennessä kirjoittanut kaksi kaksikielistä (suomi ja viro) runoteosta, suomentanut virolaista kirjallisuutta ja kirjoittanut myös esimerkiksi virolaiseen, viikoittain ilmestyvään Sirp-kulttuurilehteen.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tarton sarjarakastaja – Tartu sariaarmastaja. Vantaa: Enostone, 2021. ISBN 978-952-7389-70-6.
- Meidän suvun miehet – Meie suguvõsa mehed. Vantaa: Enostone, 2024. ISBN 978-952-399-095-1.
Suomennokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matšinov, Paša: Leninin valssi. Alkuteos: Lenini valss. Vantaa: Enostone, 2023. ISBN 978-952-399-065-4.
- Mudlum: Tätini Ellen. Alkuteos: Mitte ainult minu tädi Ellen. Vantaa: Enostone, 2023. ISBN 978-952-399-075-2.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Rantama, Vesa: Virossa taidetta arvostetaan. Helsingin Sanomat, 25.6.2024, s. B 1–B 3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ Ljokkoi, Anniina: Heidi Iivari: ”Tartossa kulttuuri on käsitetty laajasti” The Baltic Guide. 28.1.2024. Tallinn: Guide Marketing OÜ. Viitattu 29.6.2024.