Hauiksen repeämä
Hauislihaksen jänne voi revetä joko sen lyhyestä (lat. caput breve) tai sen pitkästä päästä (lat. caput longum). Hauiksen repeämä on tärkein yläraajan alueen jännerepeämä. Pitkän pään jännevammat ovat huomattavasti yleisempiä kuin lyhyen. Niitä on 96 % repeämistä, lyhyen pään repeämiä vain 1 % ja lopuissa on kyseessä distaalinen repeämä molempien jänteiden yhteisellä alueella kyynärpään lähellä.[1] Hauiksen jänne yleensä rispaantuu ennen repeämistä tai katkeamista.
Jänteen revetessä tuntuu terävää kipua olassa ja voi kuulua napsahdus.[1] Lihas valahtaa alaspäin ja ulkonäkö muuttuu normaalista poikkeavan näköiseksi "Kippari-Kallen hauis". Muihin oireisiin kuuluu lihaskramppi, mustelma olkavarressa, käden heikkous ja vaikeus ranteen supinaatiossa. Akuutissa vaiheessa kädessä aristusta ja turvotusta sekä parin päivän kuluttua hematooma. Hematoomaa ei välttämättä synny, koska repeämä on usein avaskulaarisella alueella[1].
Repeämät ovat yleisiä ikääntyvillä miehillä ja kehonrakentajilla.[1] Repeämälle yleisemmin syynä on äkilliset jännettä rasittavat ponnistukset. Syyt jaetaan kahteen luokkaan; tapaturma- ja rasitusperäisiin. Tapaturmaperäinen jänteen repeämä syntyy esimerkiksi jos tippuu kovasti suoritetun käden päälle tai nostaa esiin painavaa huonekalua tai raskaita painoja. Rasitusperäiset katkeamat syntyy, kun ajan myötä jänne haurastuu ja tila pahenee, jos jännittävä rasittava liike toistuu useasti.
Riskitekijät:[2]
- ikä
- liian painavat pään yli tehtävät nostot
- olkapään liiallinen rasittaminen
- tupakointi
- kortikosteroidiset lääkkeet
Hoitona lepo ja kipulääkkeet. Ei välttämättä vaadi leikkausta, mutta voidaan leikata ja muotoilla uudestaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]